14.2. teemapostaus

Melkein myöhästyin, mutta vielä vissiin ehtii julkaista päivän teemapostauksen.

Mea sai minut miettimään omia ystäviäni. Ensin oli Jalavikon likat ja keittäjän Auli. Keskikoulussa kirkolla aloin kaveerata yhden Katrin kanssa. Myös Sadulla, Raijalla, Maija-Liisalla ja Maijalla yökyläilin. Viidenteen luokkaan mennessä läheisimmäksi ystäväkseni oli tullut toinen Katri.

Sitten muutin lukioon Helsinkiin ja entiset ystävät jäivät 250 kilometrin päähän. Ensimmäisenä vuonna läheisin ystäväni oli Johanna, joka kuitenkin lopetti koulun kesken ja lähti Englantiin sairaala-apulaiseksi. Sitten bestiksekseni tuli Sirpa. Lukion jälkeen lähdin Amerikkaan ja ystävystyin Kamlan kanssa. Polilla paras kaverini oli Liisa. Sitten tapasin Gorban. Ja jäin liian moneksi vuodeksi naisystävättömäksi!

Kolmenkymmenen vuoden jälkeen olen edelleen tekemisissä Johannan kanssa, tapaan Sirpaa satunnaisesti ja meilaan toisinaan Kamlalle. Mellun ja Mutaskan kanssa ylläpidän etäsuhdetta (Rauma, Tampere). Läheisimpiä naisia minulle ovat tällä hetkellä molemmat sisareni ja perheen ulkopuolisista Ulla. Eniten aikaa vietän kuitenkin blogiystävieni kanssa.

Hyvää ystävänpäivää teille kaikille!

Nyt voisi olla sopiva paikka esitellä kaikkein yllättävimmiät blogiystäväni. Kun Sun äitis-blogi syntyi viime lokakuussa, oli eräs ihan ensimmäisistä linkkaajista Orkidea.orgin Riku, 15 v. Rikun myötä olen tutustunut moniin ihaniin nuoriin miehiin. Vakituttujani ovat

Helppohan sitä kaltaistensa kanssa on kaveerata, mutta kun osa noista voisi olla miltei lapsenlapsiani! Siksi olen niin kovin ylpeä yhteydestämme.

***

Tämä on pelkkä edit-osio, jolla yritän houkutella Blogilistan tajuaamaan, että päivitytty on. Nyt ei siltä näytä.

Mainokset

2 vastausta to “14.2. teemapostaus”

  1. Myy Says:

    Tuo pariutuminen usein aikaansaa sellaisen vähintäin tauon ystävyyssuhteissa. Minun kaksilahkeiseni on tehnyt itsensä tykö ystävieni kanssa ja käy heillä varmaan useammin, kuin minä itse (olen rapu ja olisin vain kotona ja ottaisin vieraita vastaan…). On myös totta, että elämä vie erisuuntiin. Itselläni on paljon ystäviä kymmenien (huh!) vuosienkin takaa, toisten kanssa olen tekemisissä useammin, toisten kanssa tuntuu, kuin ei koskaan olisi oltukaan erossa, kun tavataan.
    Tyttären kohdalla olen huomannut, ettei hänellä riitä aikaa eikä ymmärrystä vapaita, lapsettomia, ystäviään kohtaan tällä hetkellä. Jos toinen vain haluaa bailata ja toinen miettii vaippojen hintoja, eivät ajatukset ehkäs kohtaa. 🙂

  2. C Says:

    jooh ei mitään 😀 Kiva kun kortti mielytti ;p

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: