Yksi johtaa toiseen

Tiedättehän, kun yksi asia johtaa toiseen ja tunteja myöhemmin huomaa päätynensä johonkin vallan muuhun kuin aikoi? Enkä nyt puhu sängystä.

Viisi kuukautta olen harrastanut käsintiskausta, johon muu perhe ei ole osallistunut. Viime tiskauskerrasta taisi vierähtää kolmisen viikkoa. Joululautaset arvottiin peliin jo aikoja sitten, ruokailuvälinerintamalla kelpasivat jopa anopin kiillottamattomat hopeahaarukat, niin kiihkeä oli puhtaiden astioiden tarve, kun pesemättöimien vuoret olivat vallanneet työpöydät. Eilen piipahdin ostamaan astianpesukoneen.

Just kun olin lähdössä Gorba kertoi, että hän menee Spögöttimien kanssa Vanhankaupungin koskelle katsomaan, joko jäät ovat lähteneet (ne eivät millään ole oppineet päiväkävelemään Espoossa, vaan lähtevät aina bussilla tuttuihin kävelymaisemiinsa). No mikäs siinä, äkkiäkös minä yksinäni yhden astianpesukoneen ylös ronttaan! Ei siinä tarvita kuin pikkumatto ja perustekniikkaa.

Ennen väen paluuta ehdin vielä sovittaa vehjettä koloonsa ja pujotella letkut edellisen asukkaan tekemien reikien kautta tiskipöydän alakaappiin. Liian lyhyet letkut.

Eilen tuli yllätysvieraita ja tänään Gorba lähti suunnittelemaan kaverin purjeveneen kevätkunnostusta. Niinpä astianpesukoneprojektiin päästiin vasta joskus neljän paikkeilla. Toinen Spöge nirhi uudet reitit, minä pujottelin letkut. Poistoputki oli edelleen liian lyhyt. No, siihen voisi lainata jatkon pesukoneelta, jossa jatkopalaa ei edes tarvitsisi, jos kierrättäisi letkun vähän eri reittiä. Gorban tehtäväksi jäi sovitella tuloputki paikoilleen, jatkaa poistoletku ja hissata jalkojen säätöjä niin, että koneen saisi ruuvattua pöytätasoon kiinni.

Sillä välin minä lähdin keskimmäiseni kämppään, jossa piti tyhjentää kylppäri ja keittiön alakaappi putkiremontin tieltä. Kun palasin, oli astianpesukone edelleen asentamatta. Miehet! Itse piti ryömiä alakaappiin ja yhdistää letkut. Kävi ilmi, että ainoa vesiliitäntä on kylmään veteen, joten uusi hana tarvitaan. Eihän erkkikään jaksa pestä koneellista yli kahta tuntia ja maksaa sähkölaskussaan veden lämmitystä.

Koekoneellinen lastattiin, vaikka korottamaton ja kiinni ruuvaamaton kone oli kaatua, kun korit veti ulos täytettäviksi. Siellä se puhisee vielläkin, siksi en ole sängyssä nukkumassa niin kuin kunnon ihmisen tähän aikaan pitäisi.

Kun koekoneellinen oli käynnistetty, lähdin kylppäriin kiinnittämään pesukoneen poistoletkua. Ensin piti vähän isontaa kaapinpohjan reikää, että letku mahtui uudelle reitilleen. Poistoletkua yhteeseensä asetellessani huomasin, että kylppärin hajulukko oli täynnä hiuksia ja iljettävää savimaista mömmöä. Ajattelin siinä samalla vaivalla putsata sen. Se on sellaista muovista mallia, jota ei saa auki samalla tavalla pyörittelemällä kuin vanhoja kromattujamme, joten päädyin irrrottamaan lavuaarin pohjalla olevan ruuvin, jotta saisin taivutettua hajulukkoseikan pois putsattavaksi.

Putki putosikin pikana, kun vähän näytin ruuvaria. Se pahuksen ruuvi oli ihan puhkiruostunut ja katkesi hellästä kosketuksestani. Nyt on sitten kylppärin lavuaari käyttökiellossa, kunnes ruuvintynkä on saatu poisettua (tai hankittua uusia hajulukko, mikä vaikuttaa todennäköisemmältä ratkaisulta).

Gorba ei tiedä tästä kaikestä vielä mitään. Hänhän vetäytyi kahdeksalta.

Siskot, minusta olisi yksi ja hailee, vaikka mieheni vitsailisi nuorten tissien kopeloinnista, kunhan hän tekisi loppuun asti asennuspuuhat sun muut miestentyöt. Nämä ikuisesti kesekeneräisiksi jätetyt hankkeet vievät hermot!

Mainokset

12 vastausta to “Yksi johtaa toiseen”

  1. Kuraattori Says:

    Wow, Sun Äitis onkin putkimies! Joo-o, ite pitää kaikki tehä mitä haluaa tehä… Toivottavasti nuo asentelut sujuvat tai sujuivat onnekkaasti ilman vesivahinkoja myöhemmin.

  2. Petja Says:

    Yhtäältä… Minä ihmettelen sitä, ettei olla tehty jotakin jos ollaan siitä sovittu. Samoin ihmettelen sitä että miksi sinä tiskasit.

    Toisaalta. Vaimoni käyttää kaikkia kodin työkoneita, paitsi kultasepän kamoja ja ompelukonetta ihan siinä missä minäkin, ollen mm. tuliaseiden ja moottorisahan kanssa parempikin, ja hänellä on oma moottorisaha ja porakone, joten hän kyllä asentaisi masinan itsekin.

    Vanhana kotitalousfasistina ja yksinhuoltajana, minä pidin huolen siitä, että poika teki oman osansa kotitöistä pienestä pitäen, mm. kahdeksan vanhasta hänellä ollut oma tiski- ja ruuanlaittovuoro. Jos ruoka ei ollut valmista määräaikaan mennessä, hän jäi tekemään sen loppuun ja minä lähdin pitsalle.
    Jos tiski ei ollut pestynä, en taas laittanut ruokaa, ennen kuin keittiö oli steedissä.

  3. Sun äitis Says:

    Petja,
    meillä ei mistään ollut sovittu, meillä eletään hetkessä. Edellisissä kämpissä meillä oli astianpesukoneet, joten muksut ehtivät oppia, että tiskivuoro tarkoittaa pesukonevuoroa. Täällä uudessa kodissa asianpesukoneen hankinta jotenkin vain venyi ja venyi ja sen kummemmin sopimatta käsintiskaus jäi minun hommakseni. En siitä suuremmin stressaantunut, tiskasin kun viitsin. Siksi niitä astiavuoria ajoittain kertyi paljon.

    Jätin astianpesukoneen asentamisen miestentyöksi, en osaamattomuuttani, vaan siksi, että oli sovittuna se toinen keikka keskimmäisen pojan kylppäriä tyhjentämään. Olen siinä taloyhtiössä hallituksessa ja halusin siksi itse tsekata, että tyhjentäminen on tehty laillens, ettei saa kuulla urakoitsijalta moitteita, etteivät edes hallituksen jäsenet tyhjennä tiloja sopimuksenmukaiseen kuntoon.

    Luulin, että sillä aikaa astianpesukonehomma etenee omassa kodissa. Mutkun kello tuli kahdeksan ja piti vetäytyä!

    Siinä sitä sitten ryhtyy itse rupeamaan, että saisi valmista. Ja tulee samalla tehneeksi hiukka jotain muutakin. Ja lopputulos on kaksi puolittain toimivaa systeemiä.

  4. Helen Says:

    Eiköhän tämä elämä ole jatkuvaa keskeneräisten projektien siirtelyä ja väistelyä ja niistä puolisolle huomauttelua. Kodinkoneet meillä on *kop* toistaiseksi letkuineen paikallaan mutta kaikenlaista muuta on kesken. Minä huomauttelen puolisolle niistä tekemättömistä, jotka hän on luvannut hoitaa ja sama päinvastoin. Kauhun tasapaino!

  5. Helena Says:

    Gorba on siis tarpeellinen ja mies paikallaan. Tarttee vaan vähän muistutuksia – aina joskus.

    Vaikka minäkin tulistun silloin tällöin omalle siipalle, niin olen jo vuosia kailottanut, että jos se lähtee omille teilleen, minä tarvitsen kaksi talonmiestä, huoltomiestä, kalanperkaajan ja autonkuljettajan. Rahan tuonnin ja sängynlämmityksen lisäksi. Eli miesten töitä on olemassa hurjan paljon.

  6. Louhi Says:

    Ja minä kun luulin olevani ainut tätä laatua : ) Ja meidän perhe… samanlaista hetkessä elämistä täältäkin löytyy. Tosin perintölautasia ei ihan vielä ole tarvinnut ottaa esille, mutta voi sekin aika joskus tulla, jos astianpesukonetta saada kuntoon. On kököttänyt kaksi kuukautta paikallaan, mutta epäkunnossa.

  7. Myy Says:

    Tuli vain mieleen, että voisit muuttaa nimesi: Sun äitis & isäs.
    No, minunkin kaksilahkeinen vasta eilen poraili TV pöydän takalevyyn reiät johtoja varten, eiväthän ne retkottaneet etukautta kuin vuoden päivät…

  8. Mustonen Says:

    Äänioikeus tulee ja äänioikeus menee, mutta todella itselliseksi ja emansipoituneeksi ihmiseksi tunsin itseni vasta silloin muutama kuukausi avioeron jälkeen, kun itse korjasin vettä omia aikojaan valuttavan vessanpöntön kelluntasäätöhärvelin eli avasin ne neljä ruuvia, otin kumilätkän pois, pesin sen ja uimurin ja rassasin hakaneulalla venttiilinreiän auki ynnä kokosin taas mallikkaasti.

    Seuraava edistysaskel olikin jo oman akkuporakoneen hankinta – säilytän sitä nykyään keittiössä monitoimikonekaapissa vispilöiden takana jottei sekin päätyisi autotallille. Nykyisin meillä ostetaan suvun kaikille tytöille akkuporakone viimeistään rippilahjaksi – ettei tartte ainakaan kaapinkokoamisen takia ottaa jotakin kädetöntä ruppanaa siihen vaivoiksensa.

    Eläköön tee se itse -naiset!

  9. Petja Says:

    Tässä kuussa on mun haastattelu lasten kotitöistä Kodin Kuvalehdessä.
    Mutta periaatte oli pojan kasvatuksessa, että muut tekee minä ne osaa, me tehdään mitä sattuu.

  10. Sun äitis Says:

    Ihania kommentteja!
    Taidan heittää vastaukset ihan omaksi merkinnäkseen.

  11. Katja Says:

    Kyllä astianpesukone pitää perheessä olla, vaikka meillä nuo asennustyöt jäävät merkkihuollon teknikolle… akkuporakoneen sai Sulttaani syntymäpäivälahjaksi puolitoista vuotta sitten, hoitakoon poraushommat, muuten käy meidän emansipaatiossa niin että minä teen kaiken eikä mies osaa vielä edes käynnistää pesukonetta (lämmitysboilerin ajastimen ohjelmoinnista nyt puhumattakaan)!

    Porakoneista käytän mieluiten vain pylväsporakonetta, kun se on tarkka, ja letkuporakonetta koska olen käynyt vuoden kultaseppäkoulua.

  12. Sun äitis Says:

    Katja,
    juuri tuota minäkin siinä porakoneasiassa pelkään: mitä monitaitoisemmaksi tulee, sen enemmästä joutuu vastaamaan.

    Sulttaani on muuten ihan ihku nimi! Muita hyviä on Resurssi, SP (Sketsikkäämpi puolisko), Elma-setä ja Suuri siittäjä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: