Kirkkaanpunaista

Aamupäivällä tunsin outoa ahdistusta. Ihmetytti, mistä se tuli, kun oikeastaan kaiken piti olla ihan hyvin:

  • lattialla pystyi ensi kertaa viikkoihin kulkemaan paljain jaloin, kun eilen tuli Spögejen kanssa huhkituksi siivoushommissa ihan Elmana
  • samaisen ponnistelun tuloksena sisäilman pienhiukkaspitoisuus lienee laskenut ja ilmanlaatu alkaa olla välttävää parempi
  • ulkona on kesä ja parvekkeen lasi on auki (tosin sulkemisen kanssa saa olla varovainen, eilen yksi paloista nuljahti liki sijoiltaan siinä vaiheessa)
  • likapyykkiä on ainakin kymmenen koneellista vähemmän kuin perjantaina
  • toppatakkeja ei enää ole naulakontukkona

Mutta silti siis ahdisti. Silloin pitää ryhtyä puuhaamaan jotain eheyttävää. Tavallisesti alan oireiden ilmaantuessa hakata TypingMasteria. Sillä voisi opetella kymmensormijärjestelmää ja samalla pitää päätä kasassa simppeliä mekaanista jobia toistelemalla. (Oletettavasti ahdistun harvoin, koska edelleen kirjoitan n. neljällä sormella!) Tänään en kuitenkaan viitsinyt ruveta näpyttelemään. Sen sijaan aloin lakata kynsiä. Siinä on puuha, johon saa uppoamaan tunteja aivotonta, mutta tarkkaa keskittymistä vaativaa ahdistuksenpoistotoimintaa. Kun kaikki kaksikymmentä käytössä olevaa kynttä ensin viilaa, kynsinauhaöljyää, töpöttää nauhat näkymättömiin (paitsi varpaista), vetasee aluslakat, pari kerrosta värilakkaa ja pintakalvot, saa kätevästi hukattua aimo palan ainutta elämäänsä. Värin pitää tietysti olla kirkkaan punainen, mikä autojen kysymyksessä ollen tarkoittaa sävyä Ferrari ja kynsilakan tapauksessa sävyä Los Angeles.

Siinä kolmen maissa vihdoin paikallistin ahdistuksen lähteen. Ensinnäkin se veroilmoitus tosiaan pitää palauttaa 8.5. eikä vasta viikon päästä kuten lankomies lohdutteli. Ja toisekseen, olen huomenna epäinhimillisen aikaisin lähdössä Ouluun.

Veroilmoituksien (mun ja Gorban) kanssa saa kepeästi vierähtämään koko illan, kun yrittää kirjoittaa neljän tonnin edestä perusteltua pohdintaa siitä, miksi meille pitäisi kyllä palauttaa aivan hiton paljon rahaa (kotitalousvähennyksiä, kasvaneita korkoja, ei viran puolesta huomioon otettavia tulonhankkimiskuluja yms.) Onnistuin mielestäni kohtuullisesti. Vielä pitäisi pukea sen verran vaatetta päälle, että voi käydä heittämässä kuoret postilaatikkoon (tässä kohtaa muistelen syyllisenä menneiden sukupolvien hukkaan mennyttä esimerkkiä: mummoni ja anoppini eivät missään nimessä olisi heittäneet huolettomasti veroilmoituskuorta postin vietäväksi. Henkilökohtaisesti se piti palauttaa, ja jonottaa, jotta sai kuitin. No, minä siis vien postilaatikkoon.)

Kai siitä huomisestakin selviää, jos vain myötäilee. Mutta jos aikoo saada innolla ajettua omaa näkemystään, niin ihmeitä täytyy energiatasossa tapahtua seuraavien neljän tunnin yöunien aikana!

Mainokset

10 vastausta to “Kirkkaanpunaista”

  1. Neonilla Says:

    Voi per… perjantai. Mihin mä olen lykännyt sen paperin, joka viimeistään huomenna pitäisi postittaa. Taitaa tulla uneton yö. Miten ne nyt jo muka pitää palauttaa. Häh?
    Kiitokset rahanarvoisesta muistutuksesta.

  2. Louhi Says:

    Hööööh! Pitipä ihan käväistä tarkistamassa, milloin minun pitää palauttaa veroilmoitukseni. Kyllä! 15. päivänä vasta. Huh, huh! Kyllä helpotti. : )

    Olisikohan palautuspäivä jotenkin sidoksissa verotettavan sukunimen alkukirjaimeen….? Ollaan siellä keskivälin ja häntäpään välissä.

  3. fotomik Says:

    No elä pelottele tuolla lailla. Meinas mennä laitti-spraitti väärään kurkkuun täälläpäässä. Onneksi kuitenkin vasta 15.5 on palautuspäivä. Ehtii niitä kuitteja vielä haalia. Joidenkin on pitänyt palauttaa jo 3.4, outoa?

  4. Sun äitis Says:

    Lankomiehellä on sama sukunimi, mutta silti eri palautuspäivä kuin meillä. Ei voi tietää, miten verottaja päivän arpoo!

  5. Helen Says:

    Kiitos muistutuksesta, tarkistuslaskenta onneksi osoitti että 15.5. meilläkin palautuspäivä. Muistakaa muistuttaa asiasta vielä uudelleen!

  6. Kata Says:

    Kynsien laittaminen on joskus eri meditatiivistä puuhaa. Punaisia kauniita kynsiä sitten ihaillessani päätän aina, että tästälähtien hoidan niitä säännöllisesti jne. kunnes taas huomaan, että kamalan näköiset ja sitten taas kynsinauhojen kimppuun… No rullaa se elämä näinkin.
    Äh, täällä en pääse virallisena blogger käyttäjänä kommentoimaan!

  7. Sun äitis Says:

    Joidenkin on pitänyt palauttaa jo 3.4, outoa?

    Mulla on kollega, jonka miehellä on yritys, ja tämän yrityksen piti lähettää ilmoitus jo 3.4. ja vaimon sitten myös!

    Helen,
    muista täyttää viimeistään lauantaina, ettei mene äitienpäivä taloustoimitsioinnissa!

    Kata,
    muokkasin vähän kommenttiasi. Nyt siinä on linkki bloggerprofiilisi sivulle. Muutkin viralliset blogger-kommentoijat voisivat oman blogiosoitteen puuttuessa laittaa kohtaan blogisi osoite bloggerprofiilinsa osoitteen (varoitus: sitkun huomaa, että profiilisivulla on noista kommenttilinkeistä piipahtanut jotain tuhat profiilinkatsojaa, iskee helposti houkutus perustaa samalla vaivalla oma blogi! Tämä on virallinen porttiteoria)

  8. Anna Says:

    Huh, onneksi tuo homma on hoidettu jo viikko sitten, hampaita kovasti kiristellen, varsinkin kun matkassakin menee viikon verran.

    Aika hyvä idea tuo kynsienlakkaus-pääntyhjennyskombo. Ei vaan ole sitä vakaata kättä, jonka tuo vaatisi, minun kynteni laittaa ainoastaan siitä syystä ammattilainen (laiskuudella ei ole osaa eikä arpaa tässä asiassa). Pitää keksiä joku vastaava. Mies kehuu, että silitys toimii, mutta en usko.

  9. minh Says:

    Minä olen harrastanut koko tämän kevään kynsienlaittoa. Tanssii tähtien kanssa-ohjelma oli fantastista taustamenoa viilaukselle ja lakkaukselle:) Väri tietty punainen ja sitä kirouksien määrää, kun kuivattelee nättejä kynsiä ja vahingossa sohaisee kyntensä kissankarvaiseen sohvaan, puuh! Alusta on aloitettava…
    -minh-
    P.S. Katan blogia odotellaan innolla!

  10. Myy Says:

    Esimerkkisi innoittamana vaihdoin eilen varpaisiini kirkkaan punaisen sävyn. Johtuu tosin varvastossuistanikin, ne ovat kirkkaanpuna-mustat, kyllähän niihin piti sointua.
    Tänään sitten pudotin tiskikaapin roskissysteemin isolle varpaalleni. Sattui se terävä reuna vietävästi. Onneksi on se kaunis väri sentään, jos koko kynsi lähtee irti. Ainakin mustelma jää alle piiloon. 😦

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: