Näppäräsorminen lenkkarintekijä saa paikan

”Tiedätkö, kun tuijottaa tiiliseinää, niin välillä ne tiilet niinku häviävät ja erottaa vain saumat? Vähän samalla tavalla mä välillä alan nähdä kirjan sivulla vain sanojen välejä ja niiden muodostamia kuvioita ja sanat häviävät.”

Noin kuvasi toinen Spöge omaa lukemisvaikeuttaan. Kyllähän minä tiedän, että luki-vaiva on paljon muutakin kuin sitä, että kirjaimet vaihtavat järjestystä. Yhtä havainnollisesti yksikään oppikirja ei kuitenkaan ole asiasta kertonut.

Tässä maassa, tähän aikaan on vaikeaa elää, jos aivot tulkitsevat luonnostaan kirjan sivut ornamentteina. Ongelman kanssa oppii tulemaan toimeen, mutta kyllä se täällä haittaa tahtia enemmän kuin jossain Afrikassa tai Suomen maaseudulla 1800-luvun alussa. Niin tärkeää jälkiteollisessa maassa on ymmärtää ja tuottaa kirjoitettua tekstiä.

Tätä aloin miettiä, kun tein Heurekassa musikaalisuustestejä. Mitenkään yllätyksenä ei tullut, etteivät minun aivoni osaa erottaa äänenkorkeuksia toisistaan. Tai etten osaa taputtaa rytmiä. (Onnistuin taputtamaan Ragtimen tahtiin liki kolme minuuttia niin, ettei yksikään taputus osunut yhtä aikaa referenssiryhmän kanssa! Onneksi olkoon, olet löytänyt ihan oman tahtisi! luki näytössä.)

Epämusikaalisuudesta on ollut minulle elämän varrella paljon sosiaalista haittaa enkä epätahtiin taputtamisen pelossa uskalla klapata edes teatterissa. Mutta kovin paljon musiikki-vaivani ei ole haitannut arjessa selviytymistäni.

Mutta entäs jos olisin syntynyt näillä aivoilla Vietnamiin? Vietnamin kielessä sanojen merkitys kuulemma riippuu siitä, millä korkeudella ne sanotaan. Kai minun korvani hiukan olisin kehittynyt nykyisestä, jos olisin altistunut tuolle kielelle jatkuvasti. Muttei välttämättä kovasti (vrt. ei se tekstille altistaminenkaaan täysin poista lukivaikeutta). Olisinko oppinut puhumaan kunnolla? Olisinko ollut hiukka hidasälyisen maineessa, kun en aina olisi ymmärtänyt, mitä minulle sanotaan? Olisinko päätynyt näppäräsormiseksi lenkkarinkokoajaksi Niken tehtaalle?

Mainokset

8 vastausta to “Näppäräsorminen lenkkarintekijä saa paikan”

  1. ammuja Says:

    …tahtoo Heurekaan…

  2. Louhi Says:

    Sävelkorkeus on tärkeää myös kiinan kielessä.

  3. Qimki Says:

    Ennenhän täälläkin tosiaan laulettiin asiat opiksi ja perinnöksi, kirjat sotkivat selvät sävelet. Mitä tulee musiikkiin nykyään niin sitä harrastetaan koska se tekee iloiseksi. Sä taidat harrastaa ainakin matematiikkaa samalla tavalla ja se on aika wau, että meitä on niin moneksi.

    Vaiva on sanana jo parempi kuin häiriö, mutta minusta noi on ominaisuuksia. Meilläkin on töissä tyyppi jolla ilmeisesti on tää ”lukijuttu”, ja niin kauan kun tätä ei oteta faktana niin puhelintilaukset tulevat kirjatuksi hiukan sinne päin. Muuten pätevä ja hyvä tyyppi, mutta ei just tuohon hommaan se paras tekijä.

  4. Sun äitis Says:

    Ammuja,
    Heureka on kiva paikka, melko kallis kyllä. OAJ:n jäsenkortilla saa tosin ruhtinaallisen alennuksen, pääsee sisään kuudella eurolla.

    Louhi,
    Sävelkorkeus, sitä sanaa just hain, mutta hukkasin! Kiitos! (Nyt kun se oikea sana on tiedossa, tuntuu kuin kömpelö ilmaisuni suorastan hohkaisi ulos tekstistä! Muutan, kun seuraavan kerran päivitän.)

    Qimki,
    vaiva-sanaa en ollut sen enemmälti pohtinut (vaikka kursivoinkin). Pikainen Googlekisa osoittaa: lukivaiva 4 – lukivaikeus 10 000 – lukihäiriö 85 000. Eli eipä ole kovin yleinen ilmaisu (noi kaikki neljä osumaakin taisivat viitata samaan artikkeliin). Vaan vaivasta se käy.

  5. Lurker Says:

    Nuottikorva on usein opittu ominaisuus, ei perimän vaan ympäristön tuote.

    Vietnamissa ja Ruotsissa (!) on prosentuaalisesti enemmän musikaalisia ihmisiä kuin muualla, koska kielessä on laulava ”nuotti”. Musikaalisuus siirtyy usein suvussa sukupolvelta toiselle vaikka lapset olisi adoptoitu.

  6. Sun äitis Says:

    Jos nuottikorva on opittu ominaisuus, niin miten mun samassa huushollissa asuneet sisarukseni päätyivät konservatorioon, Sibelius-lukioon ja Tuomaskuoroon? Ja kuinka on mahdollista, että täydellisessä musiikkityhjiössä kasvatetuilla lapsillani on sikahyvä rytmitaju?

    Juu, ymmärrän toki, että kysymys on tilastollisista eroista, eikä niitä suoraan voi soveltaa näin pytteliteniin aineistoon.

    Ja paljastan lisäksi, että musikaalisuustesteissä oli yksi osa, jonka hallitsin. Siinä piti tunnistaa, mitkä useiden äänien yhdistelmät ovat keskenään identtisiä. Selityksissä kerrottiin, että kyseisen testin tulos korreloi vieraan kielen oppimisen kanssa. Ja toden totta, korvakuulolta opin ongelmitta lapsena ruotsin laulavan nuotin. Ehkä olisin oppinut puhumaan vietnamiakin, jos olisin sattunut sinne syntymään. Mutta sepä ei olisi ääntämisen puolesta rimmannut yhtä hyvin tuohon lukipostaukseen, joten esitin vähän rajattua totuutta testimenestyksestäni! Teeks!

  7. Petja Jäppinen Says:

    Minä olin mieltä päältä lukihäiriötä avannutkin blogillani. Kirjoittamisessa ei virheitä näe, vähillä vaikka kirjoitusohjelma kertoo että viehe on, selviää virke vatsa kun vaihtaa kirjain kerrallaan. Välillä kiljauksessa vain oli mitään tärkeä, mutta ei sen niin väriä, aivot tietävät mitä oli karkoitus sanoa, vaikka teksti onkin suuta seinää. Jos pukija ei ymmärrä mitä harkoitan, niin sinä en soi sille mitään. Ora sää toimii niin että vihjeet korvataan ennen kuin he tulevat tietoisuuteen.

    Meidän perheessä kaikki laulavat, ja oli yli 30-vuotias, ennen kuin minulle selvisi että kaikilla ihmisillä ei soi päässä jatkuva taustanauha. Sitten kun osuu päälle soiva flow, jokainen sana on isku sana, ja avaa uuden tason, uuden biisin ja myöskin visuaaliset ärsykkeet saavat mielen soimaan. Tänään kävelin siinä mielentilassa Alppipuiston läpi ohi Linnanmäen Karhupuistoon. Joka neito mut valtaansa saa…

  8. PA Says:

    Mietin itsekin aikoinaan puolittaisella vitsillä, voisiko ruotsin puhenuotti aiheuttaa musikaalisuutta. Hassua kuulla, että näin todella on.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: