Miten minusta tuli minä?

Aloitin blogielämäni nimettömänä vaeltajana. Puolen vuoden ajan liikuin tuntemattomana haamuna ihmisten blogeissa nuuhkimassa ilmapiiriä ja perehtymässä kulttuuriin. Ihan kuin vauva, joka aikansa kuuntelee ympärillään kuohuvaa puhetta, ennen kuin sanoo ensimmäisen oman sanansa. Pari kertaa sanoin jotain anonyymiyden suojista, mutta se ei jotenkin tuntunut sopivalta. Halusin olla vastuussa sanomisistani ja esiintyä vakiintuneella nimimerkillä.

Tammikuussa 2005 keksin hetken humauksessa nimimerkkini. Ensin kommentoin tutuissa ja turvallisissa paikoissa: PA:lla, Marginaalissa, Jäädykepiirikunnassa, Just Sopivastilla, Varo vaanilla, Sellistillä, Kuuluttajan koulutusohjelmassa, Sediksellä, Surullisissa elämissä, Miedossa marinadissa

Ensimmäisen kerran poltin siipeni Visukintulla. Kirjoitin kannustavaksi tarkoitetun kommentin, jonka Jarkko ymmärsi väärin ja provosoitui nimimerkistäni, joka ei ollut hänelle ennestään tuttu (sittemmin väärinkäsitys on sovittu). Opin varovaiseksi. Blogeissa näki siihen aikaankin välillä kaikenmaailman angstailua ja turbulenssia. Halusin tietoisesti jättäytyä sen ulkopuolelle. Näin nettipersoonani alkoi muodostua oikeaa persoonaani kesymmäksi ja kannustavammaksi.

Silkan kommentointiurani ehdottomiin huippukokemuksiin kuuluivat varjobileet PA:n kommenttilootassa ja niiden hilpeät jatkot, jolloin rymisteltiin mm. Scitzon vaatehuoneessa (olisin linkannut just siihen rymistelykommentointiin, mutta Scitzon arkistossa ei ole säilössä kommentteja) ja LA Beatissä (joka oli Sellistin kaupunkiasunto). Niin ja Kultainen Megafoni –ehdokkuus, joka poiki ensimmäisen kuvallisen ilmentymän Sun äidilles. Yhä edelleen kannan ylpeänä Blogger-tunnuksessani silloin Kuulikselta saamaani merkkiä.

Vähitellen kommentoimieni blogien kirjo laajeni. Useimmiten ensi kontaktit syntyivät PA:n linkkilistan kautta tai tutuissa blogeissa mielenkiintoisia kommentteja kirjoittaneiden blogeihin tutustumalla. Mocartes toimi ponnahduslautanani Kirjailijan häiriöklinikalle ja sitä kautta minulle aukeni uusi, hyvin kirjoittavien kirjallisuudesta kiinnostuneiden ystävien piiri.

Kesäkuussa 2005 tapahtui lipuminen nettipersoonani seuraavaan vaiheeseen. Sain lapsilta syntymäpäivälahjaksi gmail-osoitteen ja Valion merkistä modatun Sun äitis suosittelee merkin. Hetken mielijohteesta lähetin merkin kymmenelle lemppariblogistilleni. Hämmästyin merkin saavuttamasta suosiosta. Moni liimasi tunnuksen blogiinsa ja minä kärvistelin kotona morkkiksen kourissa, olinhan luvatta napannut käyttööni ihan jonkun muun jonnekin muualle suunnitteleman tunnuksen. Hinkstoona lohdutteli tuntevansa jonkun Valiolta ja sanoi, että tuskin siitä kukaan suuttuu. No, ainakaan kukaan ei ole sieltäpäin lähestynyt vaativin sanakääntein!

Koko blogaukseni sai lopulta alkunsa juuri tuosta merkistä. Elokuussa merkkiä hostannut ilmaispalvelin sanoi sopimuksen irti, kun merkkiä ladattiin enemmän kuin säännöt sallivat. Jotenkin sen jakelu piti turvata. Niin syntyi blogi Sun äitis. Jälkeenpäin voi ajatella, että just noin joku olisi voinut suunnitella blogin lanseerauksen. Harva neuleblogiskenen ulkopuolinen uutuus on saavuttanut samanlaisen trafiikin ensi viikkoinaan.

Yhä edelleen miellän itseni vahvimmin blogien lukijaksi ja kommentoijaksi. Hyvänen aika, menee päiviä, etten kirjoita mitään omaan blogiin, muttei päivääkään, etten lukisi muiden kirjoituksia! Lähes joka päivä myös kommentoin jotakin jonnekin. Väistämättä siinä alkaa miettiä, miten saisi koottua kommentit niin, että voisi seurata jatkokeskustelua. Tähän ongelmaan sain avun Janilta. Tammikuussa 2006 aloin kerätä kommenttejani tarkoitusta varten perustettuun Sun äitis kommentoi –blogiin. Manuaalisesti hoidettuna homma oli melko työläs, paljon kopioimista ja liittämistä, hirmuisesti puuhaa kategorioiden luonnissa. Tämä väistämättä vähensi kommenttejani. Seurasi kausi, jolloin seurasin kyllä paria sataa blogia, mutten viitsinyt kommentoida, etenkään uusiin tuttavuuksiin, kun oli niin epähienoa jättää kommentti uncategorized-sakkiin ja uuden kategorian luominen tuntui vievän paljon aikaa. Sentään yli tuhat kommenttia yli sataan blogiin tuli poimittua noinkin.

Kesällä aloin manuaalisen kommenttien keruun rinnalla kokeilla coComment-palvelua. Aluksi se oli aika epäluotettava. Enkä vieläkään ole viitsinyt perehtyä hommaan niin hyvin, että olisin saanut edes oman bloginin coComment-yhteensopivaksi (en kertakaikkiaan ymmärrä niitä yksinkertaisia ohjeita, joiden avulla muokataan omaa kommenttisivun koodia oikeanlaiseksi!), siksi omaan blogiini jättämäni kommentit näkyvät kuukauden nimellä, eivät postauksen nimellä. Ihan kokeeksi yritän nyt tämän postauksen myötä liittää sivupalkkiin linkin viimeisimpiin coCommentteihini. Saa nähdä, toimiiko.

Tuija jutteli ennen Konfabulaaria mm. kommentoinnista ja siitä, mistä itse kukin on saanut aikaa blogaamiselle. Kommentointiasia nousi täällä minunkin blogissani pinnalle edellisen merkintäni kommenteissa. Jossain yli seitsemän tuhannen blogin syövereissä on jemmassa mieletön määrä hyvin kirjoitettuja juttuja, joita kukaan ei kommentoi. Omalla komentoijakokemuksellani sanoisin, että täällä verkossa pätevät samat vuorovaikutuksen lait kuin muuallakin. Tarvitaan omaa aktiivista vuorovaikuttamista, jos halutaan, että joku toinen jättää viestin omaan kommenttilaatikkoon. Aktiivisinkin blogien seuraaja ehtii kierrellä ja kommentoida vain hyvin rajallisessa märässä blogeja. Mutta jos kaikki 7000 aktivoituvat luomaan omia sisäpiirejään ja tuttavaverkostojaan, niin juttuseuraa ja sparrausapua köytyy kyllä kaikille halukkaile.

Mainokset

22 vastausta to “Miten minusta tuli minä?”

  1. Pekka Eskimo Says:

    Jos en olisi Pekka Eskimo, olisin nimeltäni Hans Mamma.

  2. Sedis Says:

    Miten niin turvallinen. Minähän olen kuuluisa kipakoista kommenttitaisteluistani. Suorastaan vaarallinen. Tai paha.

  3. Sedis Says:

    Sinulla on näemmä kesäaika vielä menossa. Vaikka meitä muita paleltaa.

  4. Sun äitis Says:

    Hans Mamma olisi erittin hyvä nimi! Kas kun kukaan ei sitä ole ottanut!

    Sedis,
    kipakka on eri asia kuin ilkeä! En minä missään siirapissa halua asua, kyllä kirpeyttä kaivataan, muttei ilkeilyä. Siinä se ero. Siksi olet tuomittu olemaan minun kirjoissani turvallinen!

    Ja kiitos kesäaikatiedotuksesta. Sen jälkeen kun sain kelloni edes jotenkuten oikeaan aikaan, en ole asetuksia vilkaisut. Pitää ens kerralla päivittäessä muistaa.

  5. Marri Says:

    Aikaa saa aina revittyä jostain, kunhan menossa on tärkeämpiä rojekteta. Gradu (esim.) kyllä ehtii odotella…

  6. Kata Says:

    Hei SÄ,

    Minulle tänään erittäin osuva merkintä. Olen kieriskellyt identiteettikriisissä, kommentoija, lukija, bloggaaja…!?

    Tervetuloa kylään uuteen majaani ja KOMMENTOIMAAN!

  7. Mrs Ruu Oh So Morbidi Says:

    Jos jotakuta pitäisi blogeihin liittyen haastatella niin se olisit kyllä sinä. Uskomaton on se blogien kirjo, jota olet käynyt ja käyt läpi koko ajan. Jos jatkat näin seuraavat 50 vuotta, mikä blogihistorian aarrearkku sinä oletkaan tutkijoille!

  8. Jukka Says:

    Ehdotus. Sun pitäs lanseerata tunnustusmerkki myös blogien mutasarjalle, kuten siis esmes mulle, vaikka otsikolla ”Sun äitiis huolestuttaa”

  9. Binääri Says:

    Olen vasta hiukan kerinnyt raapaisemaan pintaa ja pitää myöntää, että ei sitä tarvitse tutkia enempää tätä blogia.
    Samanlainen se on sisältäkin kuin ulkopuolelta eli pahuksen hyvä ja lukemisen arvoinen!
    Pitää yrittää syventyä lisää blogiisi, kunhan kerkiää jaloista sitä tekemään.

  10. Monimuotoinen Says:

    Saanko mä tollaisen ”Sun Äitiis huolestuttaa”-merkin?

  11. Sun äitis Says:

    Binääri,
    huh, olipas kauniisti sanottu! Kiitos. Mutta neuvopa, kun minun Safarini herjaa seuraavaa;

    Safari ei löydä internet.plugibia.
    Sivulla ”Les Misérable” on määrittelemättömän MIME-tyypin sisältöä. Sinulla ei ole tähän MIME-tyyppiin tarvittavaa pluginia, joten sisältöä ei voida näyttää.
    Eikä Firefoxkaan näytä mitään, vaan herjaa puuttuvaa plugia, jota ei löydä, vaan pyytää etsimään käsin. Että mitäs pitäis etsiä? Mikä on se puuttuva plugin? (ja jos se on jotain niin eksoottista kuin Flash, niin mihin hittoon se aina häviää, kun olen sen imuroinut ja asentanut jo jotain ziljoona kertaa?)

    Ja sitten tuonne jaölkoihin pitää palata päivittämään nikkaritaitojaan (hankin esim. sen Google analyticsin jo taannoin, kun sitä piti oikein jonottaa. Jossain vaiheessa sain koodin, joka piti lisätä omaan sivupohjaan. Ja sen jälkeen en sitten kyllä ole huomannut, tapahtuuko jotain!)

    Palaillaan, puolin ja toisin!

  12. Sun äitis Says:

    Jukka ja Antti,
    ensinnäkään minä en usko mihinkään mutasarjaan. Toiseksi, en osaisi itse merkkiä tuottaa ja mun hovihankkijalla taitaa paraillaan olla Java-projektin deadline turhan likellä jotta joutaisi.

    Mutta jos jaksatte mielikuvitella, niin minäpä kerron, millainen se merkki olisi:

    Peukkutytsy kurkistaisi kolmikulmaisen merkin keskeltä. Yhdessä kolmion nurkassa lukisi halu, toisessa tahto ja kolmannessa rakenne (vrt.). Niin kauan, kuin noita riittää, ei Sun äitiis tarvitse huolestuttaa, vaan notkot ovat väliaikaisia.

  13. Petja Jäppinen Says:

    Minä olen kirjoittanut omalla nimelläni verkossa yhdeksän vuotta, lukuunottamatta muutamaa kirjoitusta nimellä Albert Kätevä ja Joku II.

  14. Binääri Says:

    Ensinnäkin eikö google analytics , kun olet kirjautunut sisään ja valinnut ”näytä raportit”- kohdan, niin tuo sinulle päivittäin muuttuvaa graafia erillaisista tilastoista mm. Käynnit ja näyttökerrat, GeoMap-peittokuva, Käynnit uusien ja palaavien kävijöiden mukaan etc? Jos ei tuo sellaista, oletko tarkistanut, että Web-sivustoprofiilit-sivulla ”Tila”-kohdassa lukee ”Tietoja vastaanotetaan” ?

    Safari kuin Mac on minulle outoja, mutta yritän auttaa sen verran kuin uskallan. MIMEN kanssa tästä apua? Flash MIME?. Tuon uuden blogini templantti saattaa muutenkin herjata, koska kokeilen siinä uusia koodeja..
    Kerro sitten auttoiko viestini sinua :=)?

  15. Silja Orvokki Says:

    PA ja Jani?

  16. Sun äitis Says:

    Binääri,
    ai noinks se menee. Olin niin tottunut noihin sitemeterin ja extremetrackerin pikku nappuloihin, että luulin google analyticsinkin värkkäävän sivulle jonkin linkin, jonka kautta tietoja pääsee tutkailemaan. Kyllä mulla kävi mielessä, että pitäisi varmaan käydä siellä googlen omilla sivuilla kurkaamassa, kun ei mitään näy, mutta jotenkin vain unohtui, kun oli muutakin puuhasteltavaa. Nyt kävin tyydyttämässä uteliaisuuttani. Ja löytyihän sieltä yhtä ja toista 🙂

    Pitää katsella tuota Flash-asiaa, kun joskus ehtii. Nyt ei. Mutta täältä työpaikan windowsvempaimelta sain miseraabelin auki. Onko siinä muuta kuin se disclaimer?

    Silja Orvokki,
    PA kyllä. Jani on nettituttu ja auttaja.

  17. Binääri Says:

    Ei vielä mitään muuta.
    Se on templantin testipaikka. Kun saa yliopistolta ja muulta aikaa (elämiseen), alan kirjoittamaan siihenkin jotain(tosin lontooksi:) ).

  18. Binääri Says:

    Mitkä muuten on perusvaatimukset et saa virallisesti ”Sun äitis suosittelee”-merkin laittaa blogiin?

  19. Lumi Says:

    Heips, eksyin tänne ensimmäistä kertaa ja jotenkin heti samaistuin tähän postaukseesi. Itse vasta aloittelevana bloggaajana tunnistan itseni monista noista kohdista joita kirjoitit. Jotenkin lämmittää sydäntä, että pidemmänkin matkan konkarit ovat vastaavasta joskus kärsineet.

  20. Kirsti Says:

    Nää on aina jotenkin yhtä herttaisia nämä oman blogiuran muistelut ja sitten tulee sellainen haikea oi niitä aikoja fiilis. Tuo on kyllä katkera tosiasia, että ellei itse aktiivisti pyöri ympäriinsä kommentoimassa, niin aika rauhassa saa omassa blogissaan olla. En minä sitä niin tajunnutkaan siinä vaiheessa kun olin jotenkin luonnostani kovin aktiivinen. Nyt kun kommentointi on ajanpuutteen vuoksi vähentynyt minimiin, on keskusteleva kirjallisuusseuruekin siirtynyt muualle. Sic transit gloria mundi 🙂

  21. surreal Says:

    Olet oikeassa vastavuoroisuuden periaatteesta. En tiedä pitäisikö siitä olla negatiivista vai positiivista mieltä. Toisaalta se on luontevaa, toisaalta jokin yhteinen foorumi (kiinnostusten mukaan) voisi saavuttaa saman ja enemmän tietyn aihepiirin ympäriltä (kuten kirjallisuus), jos tekijöitä vain innostuisi tarpeeksi mukaan ja formaatti toimisi.

    Ehkä blogin vahvuus on juuri rajoittamattomuus. Voi kirjoittaa ihan mistä tahansa. Omalla virtuaaliminällään hyppiä liemestä toiseen. Foorumia on vaikeampi kasata saman ajatuksen ympärille ”keskustelkaa just mistä huvittaa”.

  22. Sun äitis Says:

    Lumi,
    tervetuloa! Tuntuu aika hassulta tulla kutsutuksi konkariksi, kun ei mullakaan blogia ole ollut vielä kuin nafti puolitoista vuotta. Mutta tunnistan kyllä tilanteen: minulle Varo Vaan ja Sedis olivat olleet aina, ja sitten selvisikin, ettei kumpikaan ollut ehtinyt kuin vähän yli puoli vuotta blogata enennen kuin aloin heitä seurata.

    Kirsti,
    jaaa, montako niitä kommentteja siellä häiriöklinikalla oli joskus parhaaseen aikaan? Lähemmäs kaksisataa?

    Jos minulta kysyttäisiin, mistä tulee muistellessa haikea fiilis (paitsi Karu sellin ja Jäädykepiirikunnan loppumisesta), niin välittömästi tulee kyllä mieleen Blogisanomat. Mistähän löytyisi joukko uteliaita, ei-ilkeileviä, hyvinkirjoittavia, leikkimielisiä jne. ihmisiä, jotka jaksaisivat tehdä kulttuuriteon ja herättää interblogistisen keskustelun henkiin Blogisanomat2:ssa?

    Surreal,
    minä en ole koskaan viihtynyt foorumeilla. Minulla ei ole mitään yhtä kiinnostuksen kohdetta, joka imisi äärelleen foorumille asti. Olen sellainen yleisutelias asioiden suhteen ja taipuvainen kiinnostumaan ihmisistä. Siksi blogit ovat minun juttuni. Yksi hurmastustuttavimmista asioista on, että näissä lootissa ja tapaamisissa saan tavata eri ikäisiä ihmisiä. Nuorimmat, joiden blogeja seuraan, taisivat olla yläasteikäisiä, kun aloitin heidän juttujensa lukemisen. Monet ovat 20 – 30 -vuotiaita, mutta on minulla ihan omanikäisiänikin blogituttuja. Ja joko ne huijaa hyvin, tai sitten minuun suhtaudutaan just niin tasa-arvoisesti kuin tunnenkin!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: