Hätä

Jos minä olisin tänään kävelylenkilläni törmännyt joogiin, hän olisi varmaan nähnyt, että aurani on likaisenruskea. Solmupäiviä sattuu kaikille. Niin blogistanin virallisille hymytytöille kuin ikiauvoille äideille.

http://voicethread.com/book.swf?b=3837

Täysikokoisena VoiceThreadissa

***

Välillä on näitä päiviä. Hormonaaliasia? Todennäköisesti. Ja silläkin on merkityksensä, että loma alkaa kääntyä loppuun ja syksyn tekemättömät valmistelut alkavat painaa. No, vielä on kaksi viikkoa aikaa kuroa rästejä. Ja kummasti helpottaa, kun voi hetken itkeskellä kunnon vanhanajan pateettisen runon äärellä.

Lauri Pohjanpään kuolemasta ei vielä ole seitsemääkymmentä vuotta, joten tarkkaanottaen tekstiä ei kenties olisi lupa täällä ääneen lukea. Mutta entäs jos tulkittaisiin, että tämä ei olekaan vain tekstin luvatonta julkaisemista, vaan tulkintani onkin itsenäinen teos? Miten ne säännöt silloin menevät? Tai sovittaisiinko, että käytin sitaattioikeutta? Kun enhän minä sentään koko runokirjaa höpöttänyt.

Mainokset

6 vastausta to “Hätä”

  1. Ohari Says:

    Ah, solmuja on siis liikkeellä. Nyyhkitäänpä siis vasten toistemme olkia (äh) ja kiroillaanpa myös.

  2. Larko Says:

    Tulkintasi on joka tapauksessa itsenäinen teos, riippumatta siitä, oliko Sinulla oikeutta lukea Pohjanpään tekstiä. Esimerkiksi minä en saisi ilman muuta omin lupineni julkaista sitä kokonaisuudessaan omissa blogeissani. Sen sijaan voisi sitaattioikeuden nojalla julkaista siitä osan. Voisin myös kuvitella, että käytit tekstiä lukiessasi samaista sitaattioikeutta itse toteamallasi perusteella.

  3. Helena Says:

    Itkeminen ei ole ongelma,
    paljon, paljon kyyneleitä vaan, jos se helpottaa.

    Itku on useimmiten kuitenkin vain ensiapu, ja todelliseen solmun aukeamiseen voidaan tarvita muutakin apua. Muista käyttää apua; mieluummin liikaa kuin liian vähän.

  4. Sun äitis Says:

    Helena,
    taannoin siskoni sanoi, että olen rosoisempi ihminen, kuin blogini antaa ymmärtää. Siksi kirjoitin tuon eilisen tunteeni näkyviin, ettei kuvastani tulisi liian siloiteltu.

    Ei minulla mitään oikeaa hätää ole. Sellainen pikku angstailu vain, josta paranee puoli päivää itkeskelemällä. Eniten epäilen tunteen taustalla olleen ryhtymäänrupeemisahdistuksen.

    Hesarissa oli juttua siitä, miten kirjailijat valmistautuvat kirjoittamisen aloittamiseen. Minulla töiden aloittamiseen liittyy, että ensin suoritan hetkellisen hajoamisen ja sitten alan puuhaamisen. Kyllä tämä tästä.

  5. siru Says:

    Jaoit sen hetkisen tunteesi meille. Teit sen niin tunteella, että omatkin tunteet löytyivät. Ihan vaan tunteillakseni. Aitoa itämelankoliaa täällä päässä. En kuuntele miksilyötyämiestänäinlyöt-musiikkia, mutta näin vahvan lausunnan edessä on tirautettava, vaikka nautinnosta!

  6. Sun äitis Says:

    Kiitos, Siru, kauniista palauteestasi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: