Suojakilvet kyselevät

Spögöttimien työssäoppimispaikalla (siis yrityksessä, ei välttämättä Spögejen työmaalla) alkavat äijien mukaan YT-neuvottelut maanantaina. Lomautuksia on tiedossa. Ei mitään pitkiä, mutta kumminkin. Yksi nuoremmista asentajista oli hiukan huolestunut tilanteestaan.

– Ootteks te nyt vihaisia meille, kun me viedään teidän töitä, kysyi toinen Spöge.

– Ei olla. Te olette tavallaan täällä suojakilpenä, kun selaiselta työmaalta, jossa on työssäoppijoita, ei saa lomauttaa vakiväkeä, vastasivat miehet.

– Teidänkin kannattaisi kyllä liittyä Sähköliittoon. Kesätöistäkin saa kerättyä työssäoloehtoa, sanoi yksi asentaja.

Ja toinen jatkoi:

– Jos joku nyt alkaa kuiskutella jotain Loimaan kassasta, niin muistakaa, että se ei kyllä kannata. Sieltä ei saa mitään lakineuvoja, jos kova paikka tulee.

Kotona sitten piti kysellä lisää. Onko tosiaan niin, että hyvänkin sähköasentajan pitää varautua työttömyyteen? Mitä tarkoittaa työssäoloehto? Mistä se lomautuksen aikainen jotain suunnilleen 75% palkasta (kuten työmaan tyypit asian ilmaisivat) oikein tulee? Mitä muuta sieltä liitosta oikein saa kuin työttömysturvaa? yms.

Olenkos jo kertonut, miten paljon arvostan työssäoppimisjaksoja (no olenolen)? Taas vahvistuin uskossani. Miettikääs, minkä verran 18-vuotiaita kiinnostaa, kun opettaja luokassaan luennoi työlainsäädäntöä ja suomalaista työmarkkinakäytäntöä. Hohhoijaa! Mutta anapas olla, kun työmaan äijät turisevat tauolla samoista asioista, johan alkaa kiinnostaa!

(Vertauksen vuoksi voisin mainita, että korkeakouluopiskeleville kansanosille noita elämän perusasioita eivät useimmiten kerro sen paremmin luokkahuonevalistajat kuin työtoveritkaan. Kantapään kautta opitaan, kun ensimmäisen kerran osuu omaan nilkkaan.)

Mainokset

12 vastausta to “Suojakilvet kyselevät”

  1. Kirsi Says:

    Totta puhut, äitee.
    Liittoon joka tapauksessa kannattaa kuulua, ei pelkäänn kassaan. On omakohtaistakin kokemusta liiton juridisesta työsuhdeneuvonnasta 90-luvulta; kriisitilanteessa ihmiselle on merkitystä sillä, ettei ole yksin ja ison työnantajan armoilla.

  2. PA Says:

    Minulle syntyi nettisivujen perusteella kuva, ettei liittyminen ollut mahdollista ennen valmistumista. Ehkä en vain ymmärtänyt.

    Ehkä en siksi olekaan vielä valmistunut.

  3. Kriisi Says:

    Loimaankassalaisena totean, että liitto on useimmissa tapauksissa vain juuri niin pätevä kuin sitä työpaikalla edustava pääluottamusmies – eli valitettavasti ei aina kovin pätevä, sillä kaukana ollaan uppiniskaisten ay-ihmisten ajoista. Nykyään asialla ovat usein enemmän oman ahterinsa perään katsovat nuorisohenkilöt, joilta ei voi kauhalla vaatia.

    Loimaan kassan oikeuskuluvakuutus auttaa lisäksi pitkälle, jos oikeasti pitää ruveta vääntämään kättä. Ja sen kädenväännön voi hoitaa rosiksessa eikä työtuomioistuimessa – tilanne, joka on monelle firmalle epämieluisa.

    Eikä tarvitse lakkoilla, kun isot herrat käskevät.

  4. Mrs Ruu Oh So Morbidi Says:

    Just näin!

  5. Celia Says:

    Heti ensimmäisessä työpaikassani ammattiyhdistyksen yhdyshenkilö sujautti lomakkeen nenän alle ja selvitti minulle liittoon liittymisen edut.

  6. Sun äitis Says:

    Sen verran täydentäisin aamulla kiireessä tempaistua merkintääni, ettei tarkoitukseni millään muotoa ollut vähätellä Yleistä työttömyyskassaa (eli tuttavallisesti Loimaan kassaa). Tarinan pointtina piti olla, että on ylipäätänsä hienoa, että työyhteisö kiinnittää nuorisojoukkojen huomion tuollaisiin asioihin.

    Loimaan kassasta sen verran, että minusta oli aikoinaan erinomaista, että sellainen vaihtoehto tuli. Sitä ennen esimerkiksi meillä kotona lastenhoitajina olleilla nuorilla naisilla ei ollut mitään keinoa vakuuttaa itseään työttömyyden varalta, koska (lastenhoitaja)liittojen kassoihin ei päässyt, jos oli yksityisellä töissä. (Ja työttömyysjaksot olivat hoitajilla väistämättömiä, sillä siihen aikaan olin itsekin kesät työtömänä, kun tuntiopettajat palkattiin vain lukukauden ajaksi)

    Loimaan kassa oli lama-aikaan myös monen ylemmän toimihenkilön pelastus. Nimittäin 90-luvun alussa oli vielä paljon niitä ylempiä toimihenkilöitä, joille ammattiyhdistykseen (ja sitä kautta työttömyyskassaan) kuuluminen oli aikalailla tabu juttu. Kynnys liittojen ulkopuoliseen työttömyyskassaan kuulumiselle oli matalampi. Ja hyvä niin, sillä 90-luku osoitti, ettei kukaan ole työmarkkinoilla niin turvassa, ettei vakuuttaminen kannattaisi.

    Itse olen opiskeluajoista asti kuulunut Tekniikan akateemisiin (joita edelsi STS-KAL). Yli 15 vuotta olen lisäksi maksanut OAJ:n jäsenmaksua.

    Gorba liittyi 90-luvulla Loimaan kassaan. Ihan laillens sekin päivärähat maksoi, kun tilanne päälle iski. Eli tässä taloudessa on hyödytty niin ammattiliiton jäsenyydestä kuin pelkästä kassan jäsenyydestäkin.

  7. Petja Says:

    Olen kiusannut oppineita sillä, ettei korkeakouluun pääsisi jos ei olisi ensin jotain oikeaa ammattia.

    sanoo vaatturi-suutari-kultaseppä-laulaja-multimediatuottaja-webmaster joka opettaa korkeakoulussa

  8. Polgara Says:

    Hah, fiksuja nuo Spöget! Mä olen aina kuulunut liittoon, mutta se on kyllä vanhempien peruja: molemmat olivat ay-aktiiveja osastoissaan ja liitoissaan, kuten myös Welhotar ennen blogielämäänsä.
    Ehdottomasti liittoon kannattaa kuulua, kyllä se huomattiin juuri lomautusten ym. alettua eräillä tahoilla. Mistä muualta lakiapua ja -neuvoja? Minäkin jouduin vetämään oikeuteen 3 juttua, joista 2 voitettiin ja 1 neuvoteltiin läpi! Hyvä me eli liitto! Loimaan kassasta sen verran, että en suosittele, jollei ole pakko… ERTO (juu, löytyy ihan kuukkelilla tuolla nimellä) kerää alleen kaikenlaiset irtolaiset työsuhteet (mm. ilotytöt ,D) – eli sinne vaan, jos ei muualta liittoa löydy. Ainakin kannattaa tarkistaa, onko mahd. liittyä! Itse ertolaisena suositan, erinomaisen halpa jäsenmaksukin vielä…

  9. Petja Jäppinen Says:

    Itselläni kävi liiton kanssa niin, että olin tehnyt omasta mielestäni oman liittoni hommia vuosikaudet, mutta kun yritin liittyä, niin sanoivat, että ei verkkoon kirjoittaminen ja palvelun etusivun uutisten kerääminen ole mitään journalistista työtä, joten eivät ota liittoon.
    Liitot saivat osaltani haistaa pitkät.

    Nyt olen sitten yrittäjä.

  10. Suruvaippa Says:

    Itse kuulun liittoon, mutta vähän kuten kirkkoonkin – tavan vuoksi.

    Kumpikin tekee kyllä osin ihan hyvääkin työtä, mutta se verojen/jäsenmaksujen määrä, mikä massoilta kerätään ei kyllä ole missään suhteessa tuotettuihin palveluihin.

    Pikemminkin etujärjestöjen 50 vuotta jatkunut kädenvääntö on osaltaan syy nykyisen järjestelmän umpimonimutkaisuuteen ja järjestöt institutionalisoituneet kuten kirkkokin.

    Missä *ussa se Jumala/Hyvinvointiyhteiskunta muka on? Onko kukaan nähnyt?

  11. Sartano Says:

    Sun Äitis – minua kiinnostaisi kuulla, minkä vuoksi maksat jäsenmaksua kahteen ammattiliittoon? Itse olen myös kuulunut TEKiin (ja edeltäjä STS-KALiin) opiskeluajoista alkaen, ja sieltä eroaminen ja OAJ:hin liittyminen olisi henkisellä tasolla iso juttu vaikka opettaja kai minä tulen jatkossa olemaan. Mutta jäsenmaksun maksaminen kahteen ammattiliittoon on jo aika iso summa vuositasolla – mitä hyötyä siitä on? Eikö TEKin lakineuvonta ja edunvalvonta riitä opettajalle?

  12. Sun äitis Says:

    Sartano,
    minulla ei ole mitään järkiperäistä syytä kahteen liittoon kuulumiselle. Tarina menee näin:
    laillasi koin, että TEKistä irtautuminen olisi henkisellä tasolla vaikeaa. Vaikka en tehnyt insinöörin hommia, halusin edes liittoon kuulumisen kautta säilyttää jonkinlaisen insinöörin ammatti-identiteetin. Olin monta vuotta epäpätevä opettaja. Kun sitten auskultoin, koin tarpeelliseksi tunnustaa, että nyt sitä sitten ollaan virallisesti opettaja ja liityin OAJ:hin. Eniten syynä oli se, että olin tyytymätön OAJ:n toimintaan ja tuumasin, että jäsenenä minulla on suurempi oikeus kriittisiin mielipiteisiin kuin ulkopuolisena.

    Mihin olin tyytymätön? No esimerkiksi siihen, ettei määräaikaisten opettajien kesätyöttömyyksiin reagoitu kyllin voimakkaasti ja siihen, ettei vaikutettu siihen, että pätevyysvaatimukset määritellään niin, että mielekkäiden työelämälähtöisten opetuskokonaisuuksien rakentaminen vaatii kikkailua. Ja siihen, että yhdistetyissä oppilaitoksissa (=opetusta esim. kaupan ja hallinnon puolella ja vaikkapa sähköosastolla) tuntiopettajien opetusvelvollisuudet ja ylityötunnit määritetään idioottimaisilla 80-luvulla sovituilla periaatteilla, jotka eivät istu aikaan. Yms.

    Niin sitten päädyin kahden liiton jäseneksi. TEKin jäsenmaksusta voisi saada pienen AKAVA-alennuksen, kun kuuluu toiseen AKAVAlaiseen liittoon, mutta en ole saanut aikaiseksi sitäkään hakea. Kun oikeesti koko tuplajäsenyys on ihan typerä juttu, jota ei voi järjellä selittää!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: