Vespailin vuoden hyvin merkittävien ihmisten kanssa. Tänään tultiin maaliin. Kiitos yhteisestä vuodesta!
Muisto-Vespa
Kahvintaimi, joka vielä kasvaa puuksi (tai ainakin olen luvannut yrittää olla sitä tappamatta!)
Upeimmat ruusut ikinä! (mitä ei kuvasta juuri huomaa, kun olen niin tumpelo kamerakännykän käyttäjä. Eikä kylppärin valokaan ole paras mahdollinen, mutta sai nyt toimia studiona, kun muu sakki nukkuu jo).
Kirjoitan matkasta lisää toisaalla, kunhan hiirijumiolkavaiva helpottaa (tai Voltarin vaikuttaa), mutta nyt olen lääkärin määräyksestä kirjoituspaussilla.
Sun äitis 
15.5.2008 01:21
Mullakin oli joskus kahvipapu, josta piti kasvaa hieno ja hedelmää tuottava puu, mutta jotenkin se onnistui kasvattamaan pelkkää valkoista hötöä siihen mullan päälle. Asiantuntijat epäilivät hometta tai sammalta, mutta luulen että Paulig lähetti tahalteen viallisen pavun, jotta heidän markkinaosuutensa ei vaarantuisi.
15.5.2008 07:59
Kiitos vuoden matkasta – vai prosessiko se oli (?) täältäkin – ja eilisestä illasta – oli mukavaa päättää opiskeluteot yhteiseen hauskanpitoon.
Arkiaamu alkoi lämpötilantarkistuksilla. Kuopus ei pääse päiväkotiin vieläkään, saavat selvitä työpaikalla ilman minua.
15.5.2008 19:18
Geranium,
kivaa oli, kiitos seurasta! Harmi, ettei kuopus vieläkän ollut terve, mutta ainakaan ei tullut kimppakähinää, kun isompi sentään oli jo eskariterve!
15.5.2008 19:23
Uusis,
Gorballakin on kuulemma joskus ollut pavusta kasvatettu kahvikasvi (tästä on yli 30 vuotta, koska minulla ei ole mielikuvaa mistään kahvipuusta). Hänen kokemukseensa vissiin pitää turvata, jos omat ylläpitotaidot eivät riitä.
Tuo markkinaosuuden vaarantumispointti on hyvä havainto! Tai ainakin hauska!
15.5.2008 19:36
Mukana ilonpidossa olleena voin vieläkin vain kiitellä kaikkia yhteisestä vespailureissusta. Vauhtia ja vaarallisia tilanteitakin oli, ja välillä mopo keuli, mutta perille päästiin. Hauskaa oli eilen yhdessä juhlia saavutuksiamme. Kotiin on päästy jo hyvissä ajoin, ja vespaystävän tarjoama yömajoitus oli hotellitasoa.
15.5.2008 23:06
En haluaisi yllyttää rikkomaan lääkärin määräyksiä, mutta kun mulla on sama olkapää, niin kysynpä kuitenkin antoi se lääkäri mitään muita neuvoja tai apuja kuin kirjoituskiellon? En mä oikein voi tehdä sen enempää työ kuin koulujuttujakaan muuten kuin kirjoittamalla.
Varasin kyllä jo lääkärinajan, ei vain ollut vapaita aikoja ennen ensi viikkoa, mutta en mä ihan Sun Äitis reseptien varassa ole – niin että ei tarvitse heti vastata jos kauheasti tekee kipeää =).
Paranemisia, s.v.
16.5.2008 10:52
Nelson,
kiitos sinullekin kaikesta yhdessä koetusta. Kerro ihmeessä, mihin matka jatkuu, kunhan suunta itsellesi selviää.
Suris,
ensiavuksi sain Voltaren 50 mg ja kylläpä olikin tehokas vaikutus! Jo eilen kykenin nostamaan kättä hiukan ja polttavin puukotuskipu helpotti. Käsi on kuitenkin edelleen ihan puuduksissa, joten vissiin tässä pitää vähän lunkimmin ottaa. Ensi viikolla on ultraäänikuva, jossa katsotaan, miten pahaksi tilanne on päässyt.
Saman kokeneet kollegat ovat kertoneet, että kortisonipiikki antaa pikahelpotusta (max 4 kertaa/vuosi). Minulle lääkäri sanoi, että kuvauksen jälkeen katsotaan, pitääkö piikittää. Yhdeltä kollegalta leikattiin olkapää kuukausi sitten, mutta leikkauksesta ei kuulemma ainakaan vielä ole ollut merkittävää apua.
Tulehduskipulääkitys kannttaa kuulemma aloittaa nopsaan, ettei tule kipua varoessaan kivettäneeksi koko olkapäätä liikkumattomaksi. Kun akuuttivaihe on ohi, kannattaa kuulemma aloittaa sauvakävely, joka tarjoaa sopivaa liikuntaa olkapäälle.
Niin ja kirjoitusergonomia kannattaa laittaa kuntoon. Minulla tämä kestämättömäksi käynyt jumi iski, kun viime aikoina olen hyvinkin toistakymmentä tuntia päivässä puuhannut koneella aivan sairaissa työasennoissa (kannettava mahan päällä sängyssä, kannettava sylissä sohvalla jne. Itse arvelisin, että viimeinen niitti oli tahmaamaan ruvennut touchpad. Kun hipaisulevyn tuntuma on ollut huono, olen joutunut hinkkaamaan sitä kovalla voimalla ja siitä koko käsivarsi on jumiutunut. Varo huonoja työasentoja ja hanki kunnon hiiri. Niin minäkin aion jatkosssa tehdä.
16.5.2008 17:35
Minulla on vielä yksi neuvo: (ja tämän kevään osalta tottavie enemmän suutarin lapsilla ei ole kenkiä osaston neuvo) Kipeän hiirikäden olkapään saa paljon parempaan kuntoon Pilates-liikkeillä asiantuntevan ohjaajan avustuksella. Vuosi sitten kevään kävin Pilateksessa 20 kertaa, se oli pakollisen koululiikunnan jälkeen suurin liikunnallinen saavutukseni. Kerran meinasin jäädä tunnilta pois, kun hiiriolkapääni oli tosi kipeä, ajattelin, että en tunnilla voi tehdä juuri mitään, mutta menin kuitenkin, kun tunti oli pitänyt ennakkoon maksaa. Kerroin olkapääongelmani tunnin aluksi ohjaajalle (joka oli fysioterapeutti) ja hän sanoi että todennäköisesti minulla on ongelmia tämän ja tämän kanssa, tehdäänpä tänään sellaisia liikkeitä että auttaa. Ja 50 minuutin jälkeen olin kuin toinen ihminen.
Olkapääni ei varmaan silloin ollut yhtä huonossa jamassa kuin sinulla nyt, mutta hyvää vauhtia menossa siihen suuntaan.
6.7.2008 00:01
kiitos sinulle!
potkit liikkeelle ja jeesasit silloin kun sitä tarvittiin! kävin sit viime viikonvaihteessa katselemassa rooman vespaliikennettä ja enpä olisi uskaltanut siellä vespan kyytiin! huh!
hellettä riitti mutta kaupunki ja elintapakulttuuri vielä parempi kuin osasin odottaa ensikäynnillä. sopis mulle kuin nenä päähän 😉
21.7.2012 15:19
[…] pikkuruisen kahvintaimen ensimmäisen Vespa-ryhmän Juhalta toukokuussa 2008. Ihan pian tuon jälkeen Spögen jalasta […]