Second Life – second round!

Edit 29.11. klo 17.20 Tuija vinkkasi toisesta reitistä Second Lifeen. Kokeilun seuraus: pari lisäkuvaa + korjaus muistiinpanokohtaan

Tuija oli viime keväänä puhumassa Second Lifesta meidän koululla ja antoi ennakkotehtäväksi oman avatarin luomisen. Minäkin yritin. Ensikosketukseni tuonpuoleiseen ei ollut rohkaiseva. Teleportissa hahmoni tupsahti toiseen maailmaan vain puoliksi rakentuneena ja päätyi ilkialastoman mieshahmon päälle. Tuntien harjoittelullakaan en oppinut sulavaliikkeiseksi kulkijaksi, vaan kaikki oli yhtä takkuamista. Puoleen vuoteen en sitten uudestaan yrittänyt.

Yksi syy oli siinä, että tyyppini ei ollut mieleeni, mutten osannut sitä muuksi muuttaa. Tai no, kroppaa kyllä muokkasin. Isonsin nenää ja levensin hartioita, lisäsin silmäpusseja ja lässähytin rintavarustusta. Mutta tukkaa ja vaatteita en pystynyt muokkaamaan.

Sitten alkoi monelta suunnalta tulla paineita siihen, että pitäisi ihan ammatin puolesta hiukan perehtyä asiaan. Työnantajani osti palstan Second Lifestä. Kunhan saavat sinne jotain rakennettua, niin kai siellä pitäisi jotain opetustakin järjestää. Opetushallitus puuhaa omaa virastoaan SL:ään. Ja ensi viikolla pitäisi käydä tutustumassa Koulutuskeskus Salpauksen virtuaalikampukseen, jolla opiskelijat puuhaavat yrittäjyysopintojensa parissa (Salpauksen löytää Secon Lifestä, kun kirjoittaa Search-luukkuun Lahti).

Pakko saada päällepantavaa! Pyysin taas apua Tuijalta, mutta minulle sopiva joutilas ilta hotellilla Turussa ei passannut Tuijalle. Vaan ei se tarina siihen tyssännyt. Tuija järjesti minulle Personal Shopperiksi SL-veteraani Yolanda Hirven (Yolandan ja Darleezin Metaversal Arts löytyy SL:stä, kun kirjoittaa Search-luukkun Metaversal Arts).

Ennen ostostreffejä minun piti siirtää luottokortilla rahaa avatarini tilille. Ostin 2500 Lindendollaria ja maksoin lystistä naftin kympin. Yritin Yolandaa odotellessani liikuskella maailmassa itsekseni. Ei hyvin mennyt: onnistuin kadottamaan hameeni ja lentämään täysillä päin seinää, jonka uumeniin jäin toviksi sätkimään. Apu siis todellakin oli tarpeen! Sitten Yolandan onneksi tuli! Puheyhteyteen emme päässet, sillä Yolandan headsetti oli rikki, mutta chättäämalla viestintä sujui.

Ensin kiertelimme Metaversal Artsissa, ja pääsin ensi kertaa tanssimaan Lindy hoppia. Tapasin myös ihan tuntemattomia tyyppejä, joille Yolanda minut esitteli. Aika jännä fiilis kirjoitella englanniksi uusien tuttujen kanssa. Sitten piti lähteä vaatekauppaan. Teleporttaus ei tuottanut ongelmia, mutta kaikki muu kyllä. Vaikka kuinka yritin kävellä, jökötin paikoillani. Hetken päästä sitten spurttasin holtittomasti eteenpäin, vaikken mielestäni tehnyt mitään liikkumistoimia. Vaatteiden hinnat eivät ilmestyneet näkyviin, vaikka vein kursoria niiden päälle. Namiskat eivät löytyneet sieltä, mistä piti (koska Mac, oletan). Vähitellen aloin vakuuttua, että hotellin netti oli liian hidas Second Lifessä liikuskeluun (tätä johtopäätöstä tukee se, että kotoa kiinteällä kymmenen megan kaapelimodeemiyhteydellä liikkumisongelmia ei ollut). Sitä paitsi minun piti vielä ehtiä ruokakauppaan ennen sulkemisaikaa, joten sanoin heit Yolandalle. Ennen eroa hän lähetti minulle kauppojen Landmarkit ja otti pari ennen-kuvaa (joita en kuitenskaan osaa tallentaa kovalevylleni, harmi!).

Eilen sitten meni yksikseni uudestaan seikkailemaan Yolandan lähettämiin ositteisiin. Sain hankituksi nutturakampauksen, punaiset remmikorkkarit (ihan samanlaiset kuin minulla on myös RL), raitapaidan (samaan settiin kuuluu myös ohut alusneule ja ranteenlämmittimet), siniset farkut ja punaisen heiluvaisen tansimekon, Rahaa kului tonnin verran, eli alle viidellä eurolla osti jo kummasti uskottavuutta!

Samaan syssyyn pienensin hiukan nenää ja hartioita sekä mehevöitin takamusta (kun entinen näytti tosi ruipelolta sen jälkeen, kun hame hävisi peittämästä luukasaa).

Page_1
Uploaded with plasq’s Skitch!

Edit Tuijan kommenttilootassa kertoma toinen reitti Second Lifeen on sikäli OnReziä parempi, ettei ohjelma valtaa koko konetta, vaan muutkin ohjelmat ovat käytössä. Niinpä onnistun nyt liittämään tähän pari myrtsin näköistä Ennen-kuvaa!

Second Life

Second Life
Uploaded with plasq’s Skitch!

Ajatuksia tässä vaiheessa

  • maailma on edelleen aivan liian epävakaa ja vaati nettiyhteydeltä liikaa, että siellä voisi koko luokan kanssa toteuttaa opetusta. Tai sitten tarvitaan poikkeuksellisen rautahermoinen opettaja, kun opiskelija toisensa jälkeen pyytää apua, kun mikän ei toimi niin kuin pitäisi. Tai sitten tarvitaan toteutustiimiin it-tuen edustaja, joka neuvoo tekniikassa, että opettaja voi keskittyä asiaansa)
  • yksi pedagoginen ongelma on siinä, että OnRez (ohjelma, jolla SL pyörii) kaappaa käyttöönsä koko tietokoneen, jolloin samalla ei voi tehdä muistiinpanoja esim. teksturiin. Aika korni ajatus, että opiskelijoiden virtuaalihahmot kokoontuisivat yhdessä SL:än työstämän jotain ryhmätyötä, ja muistiinpanot pitäisi tehdä kynällä ja paperilla! Vai enkö vain osaa? Edit Tuo Tuijan kertoma ”oikea” Second Life -ohjelma antaa käyttää rinnallaan myös muita ohjelmia, joten muistiinpanot eivät sittenkään ole ongelma!
  • vielä ei kuitenkaan passaa sanoutua irti koko touhusta, kun voihan se olla, että tuosta sittenkin tulee kova juttu opetukseenkin . Minä olen niin hidas oppimaan, että on pakko aloittaa harjoittelu jo nyt

Lopuksi:
– Onks toi joku aikuisten Runescape tai Habbo, kun oikeaa rahaa kuluu piirretyn tavaran hankimiseen? kysyivät Spöget.

Mainokset

Avainsanat:

13 vastausta to “Second Life – second round!”

  1. Rumdum, Iris Orb (Ms) Says:

    Täällä oli lehdessä joku aika sitten juttu pariskunnasta, jolle tuli avioero, kun miehen avatar Second Lifessa kävi viekottamassa jotakuta toista. Vaimo otti eron, kun kävi tutkimassa miehen jälkiä tämän koneella. Syyksi mies sanoi, ett hänen avatarinsa alkoi etsiä lohdutusta, kun oikea vaimo vain istui tietsikan ääressä pelaamassa päivät pitkät eikä antanut oikeassa elämässä ollenkaan hänelle huomiota. Tämä pariskunta oli tavannut netissä aikoinaan ja mennyt naimisiin ja muuttanut yhteen. Molemmat olivat jättilihavia, mutta molempien avatarit olivat tosi tyylikkäitä ja hoikkia:)

  2. Sun äitis Says:

    Iris,
    Joo, minä luin saman jutun täällä (maailma on niin pieni, että tuollaiset tärkeät asiat leviävät kaikkialle kulovalkean tavoin!)

    Sunaitis Triallen avatar syntyi alunperin CSI New Yorkin saitilla valittavana olleista vaihtoehdoista (joita ei ollut kauhean paljon). Kropan ja pään muotoa siltä pystyy muuttamaan, mutta esim. silmiin ei voi kajota: ne ovat koko ajan upeasti meikatut ja pitkäripsiset.

    Ensimmäisellä muokkausyritykselläni pyrin tekemään hahmosta jonkinlaista itseni karikatyyriä. Tein ison nenän, kapeat huulet, pusseja silmien alle, leveät hartiat, lievästi pömpöttävän vatsan, kapean lantion ja pitkät kintut (lantio ja kintut menivät överiksi. Sen huomasin, kun hame hävisi!).

    Varsin pian huomasin, ettei niin rujon hahmon kanssa ole kiva liikkua paikoissa, joissa on liikkeellä paljon outoja avatareja (tuttujahan minulla ei siinä vaiheessa edes ollut). Saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta luulen, että uudessa hahmossani minun on helpompi esiintyä uskottavasti opettajana.

    Vähän liian nättinaamainen se on. Jahka tästä lähden joku kerta Yolandan kanssa skinikauppaan, niin ostoslistalla on hiukka ryppyisempi naamanahka. Ja vähän vähemmän silmämeikkiä.

    Noista kuvakulmista Sunaitis näyttää aika hyväkroppaiselta (vaikka rintojen koko on valittu johonkin n. 30 prosenttiin, gravitaation vaikutus on yli 70 prossaa ja sijoittelu on enemmän levällään kuin supussa). Joistain muista kulmista näkyy, että takamus (tai siis oikeastaan koko alavartalo) on aika tuhti. Ja kylläpäs muuten onkin jännä kuljeskella isoine takamuksineen piukassa, kiiltävässä satiinihameessa, kun RL on aina ollut pikkupyllyinen!

    Minä en kyllä ollenkaan tykkää SL-shoppailusta, jossa kuljeskellaan katselemassa vitriineissä olevia vaatteita ja valitaan niistä. Kamalan työlästä! Paljon mieluummin asioisin Meez’n kaltaisessa kaupassa, jossa voisin istua alas ja valita katalogista, mitä haluan (kampaus, meikki, vaatteet, korut, kengät…)

  3. Geranium Says:

    Eilisillalla juteltiin kotona Second Lifesta, ehkä se tuli mieleen tuon avioerouutisen vuoksi. Itse olen paikasta ihan out, mutta sen verran tiesin, että työnantaja on sieltä palan maata vuokrannut. Saa nähdä, kuka ja mitä sinne oikein rakennetaan.
    Eniten oikeastaan hämmästyin Spögejen kommenteista, että onko tuo joku aikuisten Habbo-hotelli. Minä olin jotekin kuvitellut että Second Life olisi enemmän nuorten kuin kaltaisteni kalkkisten paikka. (vaikka eiväthän ne uutisen eronneetkaan mitään teinejä olleet…)
    Mikä virtuaalipaikka olisi sitten sellaisten lukiota lopettavien nuorten aikuisten ympäristö? Ideoimme miten pitäisi työnantajan opiskelupaikkoja mainostaa, ilmoitus Hesarissa se ei ainakaan ole. Minä olin ajatellut että SL olisi voinut olla sellainen paikka, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan.

  4. Tuija Says:

    Hauska kuulla shoppailureissustasi! (Ja harmi että yhteydet tökkivät). Sitä huhtikuista ennakkotehtävää varten suosittelin kaikkia lataamaan sen OnRex viewerin, että varmaan pyörii kepposemmillakin koneilla, mutta kannattaisi nyt ehkä ottaa tuntumaa myös Linden Labin itsensä tuottamaan varsinaiseen sovellukseen, joka löytyy http://www.secondlife.com ja sieltä sivun alareunasta Support -> Downloads http://secondlife.com/support/downloads.php

    Second Lifen suurimmat käyttäjämassat ovat tukevasti aikuisia, 25+. KZerolla on hyviä virtuaalimaailmatilastoja täällä http://www.kzero.co.uk/blog/?page_id=2537

  5. Rumdum, Iris Orb (Ms) Says:

    On jännä ilmiö tuo toisen todellisuuden luominen itselleen. Monet meistä elävät haavemaailmassa joka tapauksessa, paetakseen arjen raskautta ja harmautta (muistan tämän omalta teiniajaltani, kun en oikein tahtonut pysyä tässä reallimaailmassa vaan elin usein kuvitelmissani), mutta nyt homma on viety niin pitkälle, että haavemaailmassa voi tavata muitakin. Käytännössähän sitä voi ”elää” enemmän virtuaalihahmona kuin reaalihahmona. Jos on kotona koko ajan ja pitää ruumiinsa hengissä, niin mieli voi liihotella siellä Second Lifessa. Hurjaa, hurjaa…

  6. Sonea Says:

    Olen pari kertaa kokeillut Second Lifea sen jälkeen kun muutamassa seminaarissa tuli eksyttyä aiheen pariin. Luennoitsijat ovat aina saaneet aiheen kuulostamaan todella mielenkiintoiselta ja siellä oleilun varsin helpoksi.

    Se mikä on kuitenkin hiivuttanut intoa, on tekemisen puute. Minä en kerta kaikkiaan ymmärrä mitä ihmettä siellä tekisin? Firmalla ei ole omaa saarta ja muiden saarista ei ole tietoa. Eksyin Finland nimiselle saarelle, joka osoittautui pornoluolaksi ja sen jälkeen taisin parkkeerata itseni johonkin kahvilaan (jossa ei saa edes virtuaalista kahvia juodakseen) ja painaa ”Lopeta” -nappulaa. Jossain parisen kuukautta sitten, jonka jälkeen en ole jaksanut kiinnostua enempää.

    Eli jos ei omista saarta, firmalla ei ole saarta jossa voisi tehdä kollegoiden kanssa projekteja ja ei opiskele, jotta voisi tehdä opiskelukavereidensa kanssa projekteja tai olla luennoilla, niin mitä ihmettä Second Lifessa tekee?

    Kerro ihmeessä, niin ehkä tyhmempikin tajuaa..

  7. Sun äitis Says:

    Geranium,
    Tuija jo vastasikin ihan tilastojen kera, että SL-väki on aika aikuista porukkaa. Samanlainen tuntuma itsellänikin on ollut, vaikkei se olekaan perustunut mihinkään tietoon! (varmaan siitä syystä, että aikoinaan kuvittelin blogiväen olevan paljon nuorempia, kuin miksi ovat paljastuneet, joten nyt automaattisesti ajattelin, että sama pätee SL:ään).

    Tuija,
    kiitos tiedosta. Kävin heti imuroimassa tuon ”oikean” ohjelman. Tuntui toimivan vähän sulavammin ja ehdotonta plussaa on se, että muihinkin ohjelmiin pääsee kiinni, vaikka on Second Lifessä. Tosin yhtä nappulaa, johon jo ehdin mielistyä, en enää uudesta käyttöliittymästä löydä. Nimittäin sitä Redraw your avatar, jota on näppärä painella aina, kun tukka putoo tai hame piirtyy vajavaisesti! (varmaan se jossain olisi, ei vain vielä sattunut silmään).

    Iris,
    ensi käynnilläni tosiaan ajattelin, ettei avatarini saisi olla liian nuori ja nätti. Mitä ihmisetkin ajattelisivat, jos tällainen vanha täti olisi nin todellisuuspakoinen, että leikkisi virtuaalimaailmassa kiiltokuvatyttönä!

    Mutta sitten huomasin, etten sittenkään halua olla niin nyrpeän näköinen, johan siinä vastaan kävelevät avatarit pelästyvät. (Ajatteles, RL en ole käynyt kolmeen vuoten kampaajalla, mutta SL:ssa piti heti saada kuohkea kuontalo!)

    Sonea,
    jaaa, enpä tiedä vielä, mitä siellä tekisin! Toistaiseksi pelkkä liikkumisen opettelu on täyttänyt liikenevän ajan. Aika hauskaa oli myös vastaantulijoiden kanssa juttelu. Yolanda kertoi, että Second Lifessä puuhailu on parantanut hänen englannin kielen taitoaan valtavasti. Just kielten opiskeluun paikka varmasti sopisi sellaisellekin, jolla ei ole omaa toimistoa sinne perustettuna.

    Olen vielä niiiiin untuvikko SL-kävijä, etten osaa kummoisesti sinulle vastata, mutta palaan asiaan, jos tulevina kuukausina koen lisävalistumista aiheesta!

  8. Celia Says:

    Mikäli tämänpäiväiseen Hesariin on uskominen, Second Life ja Linden Lab olisivat jo auttamattomasti vanhanaikaisia, koska ne eivät toimi kunnolla.

    http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Virtuaalimaailmaan+on+tekeill%C3%A4+avoin+koodi/1135241548287

    Tilalle on nimittäin tulossa helpompi virtuaalimaailma, realXtend. Ehkäpä onkin odotettavissa ryntäys virtuaalimaailmasta toiseen.

    Minusta kuitenkin oikea elämäkin on sen verran jännä paikka, etten ihan heti ole ryntäämässä virtuaaliin, en ainakaan kovin pitiksi ajoiksi.

  9. Sun äitis Says:

    Celia,
    minäkin luin tuon artikkelin. Siinä oli yksi kohta, joka mielestäni on aika oleellinen. Haastateltu hemmo (en nyt jaksa lähteä hakemaan nimeä, sori) sanoi jotakuinkin niin, että he osaavat kaiken muun (paremmin?) kuin isot toimijat, vain rahaa on vähemmän.

    Tuossa on minusta asian ydin: parhaat ratkaisut eivät aina voita, tarvitaan rahaa toteuttaa asiat laajassa mittakaavassa. Joku juttu voi olla upea ja toimiva testiolosuhteissa, mutta täysin mahdoton miljoonien kotina.

    Siksi olen vähän skeptinen pienten toimijoiden mahdollisuuksien suhteen. Paitsi pienille ryhmille. Tai myytynä isoille toimijoille, joilla on varaa satsata.

  10. Celia Says:

    Näinhän se on. Samalla periaatteella myös Microsoft on kaapannut kotikonemarkkinat, vaikka kaikki tietävät, ettei Windows-ympäristö ole asiakasystävällinen ja uusia kehnosti toimivia versioita tungetaan markkinoille, vaikka vanhojakaan bugeja ei ole toimitettu pois päiviltä.

  11. Maurelita Says:

    Huh, no ei kyllä vieläkään houkuttele ! Kun tässä ekassakin on aika kortilla, ei tule kiusauksia mennä muualle… =o)

  12. Jukka H Says:

    Olen parinkiin otteeseen käynyt Second Laiffissa mutta ei se ole kummallakaan kerralla jaksanut yhtä kokeilukertaa pidemmälle viehättää. Toisella kerralla taisin käydy Kari Hintikan synteettisen talouden artikkelin innoittamana. Opetuskäyttöön SL on turhan vaikea, meilläkin oli pelikurssilla mahdollisuus tutustua SL:ään, tämä taisi tapahtua vuonna 2003 ja muistelen etteivät luokkatoverit olleet järin innostuneita koko hommasta, vaikka tietokonepelit useimpia kiinnostavatkin. SL:än perusongelma on edelleenkin kömpelö käytettävyys ja tahmeus.

    RealXtend vaikuttaa mielenkiintoiselta. En näkisi miksei sillä voisi olla menestysmahdollisuuksia, onhan Habbo Hotellikin levinnyt jo yli 30 eri maahan ja käyttäjämäärät liikkuvat miljoonissa.

  13. tuulisuoja Says:

    Yli kymmenen vuotta sitten (Daevas!) roikuin erilaisissa roomeissa netissä.Skidit olivat tosi skidejä ja sosiaalinen elämäni oli vajavaista. Hauskinta oli, kun keskellä yötä nuori äiti Amerikan mantereella ehti nettiin ja kertoili keikoista joilla oli käynyt (oih, mm. Shawn Colvinin!). Kaikkeen voi upota ja kadota, ihan kuin Pasi Anssiinkiin. Tarvetta on – ja kauppias kyllä löytää koukun, johon ostaja tarttuu.
    P.s.
    Minulle kerran tarjottiin pastillia. Rasian päällä luki Sepalus… ei vaan tarkemmin katsottuna: Salpaus. ;o) Sepalus-pastillit olivat hyviä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: