Viime talvena, kun kinokset ylsivät kainaloihin ja pakkanen paukkui kuukausia putkeen, kehotin Spögejä varautumaan kuumaan kesään. Sammakonreisien sijasta perustin ennustukseni vuotuiseen keskilämpötilaan, joka tuskin hirveästi heilahtaisi. Siksi poikkeuksellista kylmyyttä kompensoimaan tarvittaisiin poikkeuksellista kuumuutta. Oikeassa olin.
Meillä on perusolarilaiseen tapaan tuuletukseen sopimattomat ikkunat. Ainoa avattavissa oleva osuus on ikkunan yläosassa oleva pikkuikkuna. Saattaa olla, että katonrajassa ilma hyvinkin virtailee, mutta lattian tasossa elävälle siitä ei ole paljonkaan iloa. Niinpä olen jo jonkin aikaa nukkunut parvekkeella. Oman jännitysmomenttinsa tähän tuo naapurin parvekkeen katossa killuva jalkapallon kokoinen pimpparipesä. Toistaiseksi elukat ovat viihtyneet omalla puolellaan, mutta varmuuden vuoksi suojaan untani vetäytymällä Emmanuelle-harson sisään.
Helteessä selviytymiseeni kuuluu lisäksi suolatasapainon palauttava ruoka. Tänään syötiin kaali-banaani-salaattia, apposia, uusia perunoita ja graavilohta.
kaali-banaani-salaatti
Tätä omituista salaattia tarjoili aikoinaan JCP:n kummitäti, ja viimeiset 20+ vuotta se on kuulunut olennaisena osana kesäämme. Kummille kelpasi vain Heinzin majoneesi, mutta meillä käytetään yleensä jokakaupasta löytyvää Felixin kevytmajoneesia. Sitruunapippureista suosin Santa Mariaa.
1 kpl pieni varhaiskaali
2 kpl keskikokoista banaania
sopivasti majoneesia
maun mukaan sitruunapippuria
Silppua kaali ja viipaloi banaanit. Sekoita joukkoon muutama ruokalusikallinen majoneesia. Ripottele joukkoon sitruunapippuria. Laita jääkaappiin maustumaan siksi aikaa, kun hommailet muut ruuat.
Apposet
Olen kotoisin siltä suunnalta Suomea, jossa herneenpalkoja kutsuttiin pavuiksi (vrt. ”mukulat oli käyny yällä papuvarkaissa”). Meillä kotona palkoja ei ikinä keitetty, vaan ne ahmittiin sellaisenaan. Apposet ovat ilmestyneet ruokapöytäämme Gorban lounaissuomalaisen mummun peruina. Minulta kesti vuosia, ennen kuin ymmärsin, miten turkasen suolaisia niiden pitää olla, että kelpaavat Gorballe!
1 l herneenpalkoja
1 l keitinvettä
1 tl karkeaa merisuolaa
Kuumenna vesi kiehuvaksi (itse teen tämän vaiheen vedenkeittimellä). Laita herneenpalot ja suola kiehuvaan veteen ja keitä palkoja kannen alla puolisen tuntia. Kaada kypsät apposet lävikköön, anna lopun kosteuden haihtua. Tarjoile voisulan kanssa. Tai jos olet laiska, kuten minä, lisää voinokareita apposten päälle, syntyy sitä voisulaa niinkin!
Uudet perunat
Siskoni on kehittänyt uusien perunoiden keittämisestä minuuttilajin. Myös Tupun Rymättylän perunoiden keittämisessä on varmasti omat taikansa, niin herkullisia ne ovat. Perunankeittäjänä en ole likikään näiden suvun naisten veroinen. Kuvan perunat on pesty perunanpesuhanskoilla. Hämmentävän hyvin kuoret niillä irtosivat ihan marketpotuista! Pesurupeama oli silti tämän aterian aikaavievin osuus. Laitoin pestyt perunat ensin kylmään veteen sitä mukaan, kun sain niistä kuoret veks. Proseduurin loppupuolella laitoin vedenkeittimen päälle. Lisäsin perunat kiehuvaan veteen, heitin joukkoon teelusikallisen merisuolaa ja pari tillinvartta. Keittelin perunoita vartin verran. Kaadoin veden pois ja annoin kosteuden haihtua perunoiden pinnalta. Poistin kiehuneen tillin ja ripottelin pinnalle tuoretta tillisilppua. Sisko ja Tupu tarjoavat uudet perunat voisulan kera (siinä on voita ja vettä ja tillisilppua), mutta minä olin taas laiska ja tyydyin perunan päälle tuikattavaan voinokareeseen.
Graavi lohi
Kuten edeltä jo voi päätellä, olen kesäruuassa suolan ystävä! Sikspäs graavaan lohtakin vähintään kaksi vuorokautta herraskaisen vuorokauden sijasta. Ja koska en nyt ollut huomannut varautua toissapäivänä, turvauduin tänään valmiiksi graavattuun kalaan. Pakettitavaraa modasin lisäämällä sitruunamehua, roseepippurirouhetta, tillisilppua ja kesäsipulisiipaleita.
Niin paljon kuvattuun ateriaan sisältyi suolaa, että ihan pakko oli käyttää ruokajuomana olutta, vaikka asiantuntijat varoittavat helleryyppäilyn vaaroista!
Sun äitis 