”Vanhuushuoltosuhde on nyt Suomessa 23,3% ja vuonna 2025 jo 41,4 %. Meillä vanhushuoltosuhteen kasvu on kiivainta Euroopassa eikä tällaista ole nähty missään päin maailmaa. Ikärakenteen muutoksessa nuorten ikäluokkien supistuminen on dramaattinen. Olen sillälailla hyvää ikäluokkaa, että päseen itse näkemään kaksi niin merkittävää talousjuttua kuin 90-luvun lama ja edessä oleva raju ikärakenteen muutos.”
”Enkä minä tällä halua sanoa, että vanhusten määrän lisääntymisessä on jotain pahaa. Kyllä hyvinvointivaltion mittareista aivan keskeinen on odotettavissa oleva elinikä. Korkeaa elinikää olemme tavoitelleet ja tavoitteissamme onnistuneet. Mutta ei siitä mihinkään pääse, että tällä on vaikutuksia talouteen, vaikka onkin niin, että ihmiset elävät paitsi vanhemmiksi myös terveempinä. Mutta jos terveet vuodet kääntyvät laskuun ylipainon, aikuisiän diabeteksen ja sen sellaisten seurauksena, niin sitä ei kestä mikään talous!”
”Talouden kasvunäkymät ovat hiipumassa pysyvästi. Tähän suuntaan vaikuttaa työpanoksen kasvun pysähtymisen lisäksi se, että myös tuottavuuden kasvu on hidastunut. Lisäksi ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet hidastavat kasvua. Sitä paitsi ulkomaankauppamme vaihtosuhde heikentyy, kun huipputekniikan osuus viennistä pienenee.”
”Ilmastokysymykset ovat sellainen asia, että vaikka jostain ilmestyisi luotettava tutkimus, jonka mukaan kaikki pelot ovat olleet turhia, niin ei sitä uskottaisi. Kyllä tähän on nyt sitouduttu. Nyt jo näyttää ilmeiseltä, ettei Saksa kykene selviämään omista velvoitteistaan, joten jos koko EU yrittää sinnitellä Saksasta huolimatta omissa sopimuksissaan, niin siihen tarvitaan hyvinkin kymmenen pientä maata paikkaamaan yhden ison puutteet. Kyllä sillä on merkitystä Suomen taloudelle.”
”No kun sähkö ja elektroniikkateollisuudessa tuottavuuden kasvu oli parhaina aikoina 20% ja nyt nuo alat vähentävät toimintaa Suomessa eikä uutta vastaavaa ole näköpiirissä, niin hidastuuhan se. Julkisella puolella tuottavuuden kasvu on ollut negatiivista.”
” Suomessa on julkisen talouden ylijämää, josta syntyy mielikuva, että onhan tässä liikkumavaraa, mutta kun kasvu hidastuu, niin vara on äkkiä syöty. Ylijäämiä on sitä paitsi lähinnä eläkepuolella, valtiollakin menee melko ok, mutta kuntapuolella ei. Talous ei kestä kuntatyöntekijöiden muita nopeampaa palkkakehitystä.”
”Jos leikkii ajatuksella 20% palkankorotuksesta kuntatyöntekijöille, niin se menisi näin:
- jos korotus tehtäisiin sairaanhoitajien palkkoihin, se maksaisi 800 milj. €/vuosi, joka vastaisi 20000 uuden hoitajan palkkaa.
- jos korotus tulisi opetusalalle, se maksaisi 700 milj, €/vuosi, joka vastaisi 13000 uutta opettajaa
- jos koko kuntasektorin palkat nostettaisiin, se maksaisi 3,4 mrd €/vuosi, joka vastaisi 80000 uutta palkansaajaa.
Paitsi ettei uusia ihmisiä olisi niin paljo palkattavissa!”
”Huomatkaa, että tämä ei ole kannanotto sairaanhoitajien palkkoihin.”
”Maailmassa ei ole toista maata, jossa kunnilla on yhtä suuret tehtävät kuin Suomessa. Muissa pohjoismaissa on vähän sama systeemi, mutta Norjassakin erikoissairaanhoito on pois kunnilta ja Ruotsissa valtio voi määrätä, ettei kunta saa nostaa veroja. Ei valtio Suomessa voi puuttua siihen, miten kunta talouttaan hoitaa. Edes valtionosuuksia ei ole korvamerkitty, vaan ne menevät klönttinä kunnan kassaan.”
”Kyllä terveydenhoidossa tuottavuuden kasvu pitää hakea muusta kuin siitä, että sairaanhoitajat juoksevat nopeammin. Kapasiteetin käyttöaste on huono. Esimerkiksi HUSin leikkaussalit ovat käytössä 20% ajasta. Toisaalta sitäkin voi miettiä, millaista palvelua kansalaisten on lupa odottaa. Kun HUSin leikkausjonoja pyrittiin purkamaan siirtämällä osa leikkauksista Mikkeliin, monet potilaat kieltäytyivät lähtemästä niin kauas. Tarina kertoo, että useilla tällä perusteella hoidosta kieltäytyneillä oli kesämökki Mikkelin takana ja sinne sentään voitiin ajaa harva se viikonloppu.”
”Veikkaukseni on, että kolmen vuoden päästä on huonompi ja sekavampi kunnallisten palveluitten tilanne kuin kaksi vuotta sitten.”
”Koko pohjoismainen hyvinvointisysteemi on luotu kasvavien nuorten ikäluokkien aikaan. Nähtäväksi jää, miten nopeaa kasvua aikaansaadaan tilanteessa, jossa väki ikääntyy.”
”Ja huomatkaa, etten edelleenkään ota kantaa sairaanhoitajien palkkaan.”
”Monen mielestä on olemassa joku elinkeinoelämä tuolla jossain, ja ne syö ja juo meidän piikkiin. Ikään kuin yrittäjät olisivat jotenkin epämääräinen sakki, vaikka toisaalta haikaillaan työllistäjien perään. Suomessa kasvuhakuisten 30 – 200 henkeä työllistävien yritysten määrä on niin pieni, että tiukan paikan tullen voisin vaikka luetella ne kaikki.”
”Tuloveroa on pakko keventää, koska euro on paras konsultti.”
”Varallisuusvero piti poistaa, koska se oli verona huono siinä mielessä, että varat oli helppo vuodenvaihteessa siirtää kohteisiin, jotka olivat verotuksen ulkopuolella. Vain huolimattomat suunnittelijat maksoivat varallisuusveroa. Henkilökohtaisista syistä kyllä olisin voinut vastustaa varallisuusveron poistoa: ensin koko aikuisen ikäni yritin hankkia varallisuutta sen verran, että kuuluisin veron piiriin ja sitten varallisuusvero poistettiin ennen kuin vaurastumistavoitteeni toteutui.”
”Kyllä se perintöverotus kevenee, kun se on hallitusohjelmassa. Ensi vuoden alusta on odotettavissa. Yksityiskohdat pitää vielä hioa, mutta se on itsestään selvää, että alaraja nousee. Sen tarkistamisesta on jo ikuisuus ja nykyinen alaraja on täysin jälkeen jäänyt.”
”Ja nuorille sanoisin, että demokratiassa vaikutetaan äänestämällä. Menkää äänestämään ja viekää kaverinne mukananne. Nykyisin äänestämisen kulttuuri on nuorten keskuudessä väistymässä, ja silloin on pelkona, että päätöksenteossa korostuvat vanhempien ikäluokkien tarpeet. Kuitenkin nuoret olevat tulevaisuudentekijöitä, heidän äänensä pitää kuulua!”
***
Helenalle kiitos, että pääsin eilen eduskuntaan seminaariin, jonka avasi opetusministeri Sari Sarkomaa (ei, yllä olevat sitaatit eivt ole hänen puheitaan!). Helenahan lupasi minulle taannoisen blogimiitin jälkikeskusteluissa, että hän järjestää minulle tilaisuuden opetusministerin tapaamiseen.
Opetusminsterin avauspuheenvuoro oli sen verran lyhyt, ettei se herättänyt minussa mitään erityisiä intohimoja. Hänen jälkeensä oli vuorossa varsinainen alustaja, valtiosihteeri Raimo Sailas. Olen tässä kirjoituksessani sijoittanut Sailaksen sanomiset lainausmerkkeihin, vaikka tarkkaan ottaen ne eivät ole ihan suoria lainauksia, sillä pääni sisäinen tallennuskapasiteetti on sittenkin rajallinen. Joihinkin virkeisiin on saattanut sitä paitsi eksyä myös väärinymmärryksestä johtuvia virheitä. Virheet korjaan, kun pyydetään!
Sailas oli niin äijä! Aivan upea puhuja, jonka arvovalta ja karisma kantoi niin, että hänellä oli varaa leikitellä, arvottaa äänenpainoilla, puhua ihmisten kielellä, olla täysillä sisällä sanomisissaan. Aivan upea kokemus! Sun äitis suosittelee Sailaksen kuuntelua, jos tilaisuus osuu kohdalle!
Sun äitis 