Archive for the ‘Lomakivaa’ Category

Kokoelma kesäkuulumisia – Tallinnaan ja takas

11.7.2011

(Vieritä alaspäin, jos saavuit tänne Googlella ja etsit tietoa Tallinnan uudesta vierasvenesatamasta)

Siskon lasten ollessa pieniä siskollani oli tapana käydä heidän kanssaan kuivakukkapellolla, vaarin mökillä ja eväsretkellä – kerran kesässä. Vuoden välein syntyneen kolmikon kanssa liikkeellelähtö oli aina oma vähtinsä, mutta se ei ollut kerran kesässä –säännön perimmäinen syy. Seikkailufiilis säilyi, kun kivoja asioita ei tehty kyllästymiseen asti. Aika suloisen suomifilmimäinen kohtuuden ystävän kasvatusperiaate!

Minulla on muutaman vuoden ajan ollut tapana kerran kesässä suostua parin päivän lomapurjehdukselle s/y Sun äitis:llä. Ei siksi, että kaipaisin noita seikkailuita kuten siskon lapset omiaan 90-luvulla, vaan jostain hullusta, täysin perusteettomasta Gorballe mieliksi tekemisen halusta. Vuoden 2009 juhannuspurjehduksella pääsimme meripelastajien hinaamaksi ja illan huipennukseksi murtauduimme omaan mökkiin. Viime juhannuksen Tallinnan purjehduksella repesi polvestani nivelside, joten kesän 2010 ennätyshelteisen heinäkuun hikosin sängyssä kinttu kohti kattoa. Voisi ajatella, että ihminen jossain vaiheessa oppisi. Voisi, muttei kannattaisi, sillä taas ollaan matkalla! (Aikamuotoperustelu: naputtelin tätä matkalla muistiin, julkaiseminen myöhästyi yli viikon).

Tietokatkosten vuoksi perhepurjehdusviikonloppu oli peruuntua alkuunsa: menomatkalle Tallinaan oli vapaana lähtemään vain Gorba (aina vapaana purjehtimaan!), minä (kerran kesässä), JCP (kerran kesässä) ja toinen Spögeistä (joka vielä tänä kesänä tottelee isänsä komentoa, mutta miten lie ensi vuonna). PA:lla ja toisella Spögellä oli lauantaille sovittuna tapaamiset merkittävien ihmisten kanssa, mutta jotteivät he kokonaan menettäisi ydinperheen yhteistä purjehdusrähinää, he tulevat iltalaivoilla perässä. Kyllä, siinä lukee laivoilla. Ensin PA ehti päättää, että kiirettä pitäen ehtii klo 18:30 lähtevään laivaan, ja osti lipun. Viisi minuuttia myöhemmin kävi ilmi, että Spögegin tulee laivalla perässä, muttei ehdi vielä siihen lähtöön, vaan vasta klo 21:30 starttaavaan. Näin siis reissaavat veljekset eri laivoilla yli lahden. Että voi olla vaikeaa aikatauluttaa kuuden ihmisen elämää yhden purjeveneen ympärille! Pari vuotta sitten PA rakensi Gorballe isänpäivälahjaksi s/y Sun äitis –ningin yhteydenpitoa helpottamaan, mutta sen käyttö jäi, kun ning muuttui maksulliseksi eikä Gorba sitäpaitsi koskaan opetellut sitä käyttämään. Ollaan takaisin tekstiviestihelvetissä! (tosin Google + -jonossa jo, ja ensi töikseni aion perustaa s/y Sun äitis -piirin!)

Ensimmäiset 2/3 reissusta meni hyvin. Tuuli oli idän suunnalta, joten ei ollut tarpeen vendailla. Ei kyllä olisi onnistunutkaan, sillä meillä oli päällä jättistuura, joka ei mahdu kääntymään puolelta toiselle kuin barduunat auki-kiinni -systeemillä. Kisamiehityksellä tässä paatissa on seitsemän käsiparia, nyt oli kolme, kun minä en purjehdi, joten koko homma perustui suotuisaan tuulensuuntaan ja kohtuulliseen tuulen nopeuteen. Spinnu jätettiin sovinnolla nostamatta, silti 10 solmua meni rikki. Ja heti kohta sen jälkeen tulikin kiire laskea isoa, sillä Tallinnan matalan jälkeen tuuli voimistui. Hetken koin iljettävää flashbackiä viime kesän polventelomisreissulta. Silloinkin tilanne alkoi kannella valtoimenaan vellovan stuuran kasaamisesta! Nyt sitä pahuksen purjetta vain oli vielä enemmän ja gasteja vastaavasti vähemmän! Ihmeiden aika ei kuitenkaan näköjään ole ohi: tällä kertaa Gorba ei katsonut välttämättömäksi olla auttamatta pakkaustapahtumassa, vaan ohjasi paatin mukisematta sellaiseen suuntaan, että fladraaminen hellitti ja saimme ison puomille.

Piritan sijasta päätimme tällä kertaa suunnata keskustan vierasvenesatamaan, jossa Gorba ja pojat jo olivat piipahtaneet alku kesän purjehduksellaan. Vanasadama Jahisadam / Old City Marina on matkustajalaivasataman yhteydessä, joten sinne majoittumalla pääsee veneellä jopa lähemmäs kaupunkia kuin Tallinkilla!

Vanasadama Jahisadam

  • Koordinaatit: N 59º26,32′ E 24º45,32′
  • Osoite: Sadama 25, Tallinn 15051, Estonia
  • Puhelin: +372 631 8085
    Kännykkä: +372 51 03 360
    Faksi: +372 631 8084
    Sähköposti: k.kuus@ts.ee

Ainoa hiukan jännittävä juttu on satamaan ajaminen, ohi isojen matkustajalaivojen. Vaan eipä sekään niin kovin jännittävää ole. Tässä toimintaohjeet:

  • Soita Port Controliin, kun saavut aallonmurtajalle. Joko VHF kanava 14, RADIO 5 tai sitten ihan vain kännykällä +372 631 8588.
  • Noudata ohjetta. (Meille setä sanoi, että ensin tulee ulos Viking, sitten Viktoria ja niitten jälkeen on lupa ajaa sisään. Odotteluun meni vartin verran).
  • Aallonmurtajalla on lisäksi liikennevalo. Punaisella ei ole lupa lähteä. Ulos ajettaessa ei soitella satamavahdille, vaan poistutaan omaan tahtiin vihreän palaessa.

Itse soitin aallonmurtajalta myös vierasvenesatamaan, jotta osaisivat funtsia, minne meidät ohjaavat. Se ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Laiturilla kävelee henkilökuntaa, joka ohjaa viittelöiden oikeaan paikkaan. Vaikkei isojen paattien sekaan tunkeminen lopulta ollut likikään niin jännä kokemus kuin aluksi pelkäsin, olisi käytännössä silti mielestäni parantamisen varaa. Liikennevalon vieressä olisi hyvä olla taulu, josta näkisi lähtevien ja saapuvien laivojen aikataulut. Tai ainakin olisi hyvä, jos netissä olisi sivu, josta voisi tarkastaa aikataulut. Omaa lähtöaikatauluaan voisi sitten valmiiksi yrittää sovitella sen mukaan. (nythän on ihan epätoivoinen yritys yrittää etsiä laivayhtiöiden sivuilta aikatauluja ja saada jotain kokonaiskuvaa, vaikka sataman ilmainen wifi periaatteessa mahdollistaisi surfailun). Edit 12.7. Kiitos Larkolle linkistä Tallinnan sataman lähtevien laivojen sivulle. Ja löytyyhän sieltä myös saapuvat laivat. Vielä kun ne saisi samaan listaan ja aikajärjestykseen!

***

Nonni, tuohon päättyi valmiiksi kirjoitettu osuus. Saavuimme Tallinnaan kuuden paikkeilla. Ensin kieputeltiin narut nätisti ja vaihdettiin kaupunkivaatteisiin. Sitten suunnattiin Hotelli Park Inniin, jossa JCP ja Spöget yöpyivät (olisihan paattiinkin mahtunut, mutta sällit päättivät arvostaa kunnon suihkua, aamupalaa ja Gorban unirytmistä riippumatonta liikehtimismahdollisuutta). Kolmen hengen majoittuminen maksoi 89 euroa (yksi sälli lisävuoteessa). Minusta Park Inn oli myönteinen uusi tuttavuus. Huoneissa oli ilmastointi, aamupala oli ok, ilmainen wifi, mitä sitä ihminen muuta kaipaa? (nojoo, joku voisi arvostaa persoonallista tunnelmaa, mutta minä olen niin kuivikas tyyppi, että arvioin persoonattomat, mutta toimivat hotellikonseptit korkealle.)

Tällä kertaa Tallinnasta ei ole sen kummempaa raportoitavaa. Kävimme vanhassa kaupungissa syömässä, mutta sen jälkeen Gorba ja mä mentiin paattiin nukkumaan. Illan ja aamun mittaan miehistömme vähitellen tippui paikalle, joten about 11 aikoihin oli aika suunnata takaisin kohti Helsinkiä.

Keli oli mallia tyyni ja helteinen. Koko pitkän päivän paistuimme maailman menosta tietämättöminä. Kasuunia lähestyessämme havaitsimme edessä mustia pilviä. Siinä vaiheessa kännykällä sai satunnaisesti yhteyden Suomen verkkoon. Ukkonen pieksi parhaillaan Lahtea, ja sen ennakoitiin ehtivn pääkaupunkiseudulle muutamassa tunnissa. Hitto! Seuraavat pari tuntia sitten prutkutettiin moottorilla ja odotettiin, että minä hetkenä hyvänsä ukkospuuskat ja rankkasateet tavoittavat meidät. Ihan suotta jännäsin, perille päästiin ilta-auringon paisteessa.

Onneksi suoritus on tältä kesältä takana!!

Lopuksi parit kuvat

menomatkalla
Menomatkan miehistö


Läpi satama-altaan

vierasvenesatamassa
Taustalla D-terminaali, likempänä vanhaa kaupunkia s/y Sun äitis

kouru
Vierasvenesataman naistenvessan (yhden pöntön pömpeli) käsienpesuallas, josta tuli kyllä mieleen, että käsienpesuunkohan miehetkin sitä käyttävät (miesten vessa oli rikki -> naisten vessa palveli kaikkia). Vessapaperi oma varapaperi (joka taas oli tarpeen).

vahdissa
Paluumatkan vahvistus vahdissa

padit
Ukkosen lähestyessä mentiin kahden Padin taktiikalla: vedenpitävässä pussissa oli Navionics Marine Europe ja vasemmassa alakulmassa näkyvässä iPadissa Twitter (jossa yritin kysellä, missä asti ukkonen on, mutten onnistunut verkkovaikeuksien vuoksi lähettämään tiedusteluani)

PS Ennen kuin joku keksii paheksua heppoista liivivarustusta kerrottakoon, että nämä ovat kevyen kelin nojailun pehmittimiä, kassissa on kaikille paukkuliivit ja valjaat kovemman tuulen varalle.

Mainokset

Ilmaiseksi Heurekaan + muuta kivaa

6.7.2009

Net kun ovat käyneet täällä ennenkin tietävät, että kesärientoihimme kuuluu Heurekapäivä. Tänä vuonna sinne pääsee Veikkaus-kortilla ilmaiseksi torstaisin. Muitakin ilmaisetuja Veikkaus-kortilla saa. Niiden vuoksi hankin kortin, vaikken Veikkauksen pelejä harrastakaan.

Jos siis lomasuunnitelmiinne kuuluu käynti Heurekassa ja päiväksi passaa torstai, kannataa korttitilaus laittaa vetämään saman tien. Väittävät, että kortin toimittamiseen voi mennä pari viikkoa.

Tämän kesän Heureka-reissu

1.8.2008

Meillä on muutamia kesätraditioita, jotka moni jo tunteekin. Yksi on juhannus Mäntyharjun mökillä, toinen kolmen nuorimman sällin kanssa tehty matka Tallinnaan, kolmas mun ja Gorban lemmenloma etelässä (Piritan maisemissa), neljäs Spögöttimien ja serkkujensa kanssa Heurekassa vietetty päivä. Vakiojuttuja on lisäksi mökkiloma heinäkuun toisella viikolla, paitsi tänä vuonna, kun jalkapotilaan vuoksi se jäi väliin. Ja jos hyvin käy (tänä vuonna kävi) ihana vailla miestä -loma Gotland Runtin aikaan heinäkuun alussa.

Näyttää uhkaavasti siltä, että traditionaaliset temput alkavat olla tältä kesältä suoritettuna ja loma näin muodoin alkaa olla lopuillansa. Tässä raporttia eilisestä Heureka-reissusta. Kokeilin taas sarjakuvaa. Tällä kertaa käytin värikynä-filtteriä kuvissa. Lopputulos on ihan suhero, mutta nyt en ehdi tehdä uusiksi, joten olkoon! Pikkunapista aukeaa linkki html-muotoisen sarjikseen, sen perässä on esikatselukuvia ihan vain blogin yleisilmeen somistuksena ja lopussa vielä pari videota.

heurekanappula
Klikkaa tästä!

heurekasarjis_1
heurekasarjis_2
heurekasarjis_3
heurekasarjis_4
heurekasarjis_5
heurekasarjis_6

Pelastustehtävä Kajholmenin lähistöllä

Kesäduuni satamassa

Renkaanvaihto

Edit: Aijuu, unohtui kiittää Heurekan kassaa, paikkaan sen nyt! Sikakalliista lipuista saa alennusta opiskelijakortilla ja OAJ:n kortilla (muistakaa ottaa mukaan, jos teillä on!), mutta meillä ei ollut kortteja (kun Spögejen koulusta ei ole saanut, serkku kirjoitti keväällä ja aloittaa opiskelun vasta syksyllä ja on sikäli välitilassa + mun OAJ:n korttia vain ei jostain syystä ole kahteen vuoteen näkynyt). Korttien puutteessa alennusoikeuden selvittämiseen kelpasi: opintokortti (Spöget), kuitti maksetusta ylioppilaskunnan jäsenmaksusta (serkku), omalla nimelläni tullut Opettaja-lehti + tilinauha, josta näkyi AY-jäsenmaksupidätys (minä). Hyöty yhteensä yli 40 euroa!

Pieni irtiotto

13.7.2008

– Purjeveneessä on kato se hyvä puoli, että joka paikassa on kahvoja, joihin voi tarttua. Se sopii siksi erinomaisesti myös jalkavaivaisille, sanoi sisko.

Sitä paitsi kryssiosuuksilla jalan koholla pitäminen on äärimmäisen helppo järjestää.

Niinpä Spöget ja Gorba lähtivät perjantaina siskon perheen kanssa pienelle iltapurjehdukselle Espoosta Lähteelään, josta noudin sankarini. Paluumatkaan liittyi monta eläinhavaintoa: peuroja nähtiin kaksi, yksi iso hirvi käveli tienposkessa ja jänis juoksi tien poikki. Sen sijaan karhuepäily oli mitä todennäköisimmin heinäkasa. (Porkkalantie on kapea, mutkainen ja mäkinen ja elukoita vipeltelee siellä täällä, joten kannattaa ottaa todesta nopeusrajoitukset, jotka ovat koko 18,5 km matkalla 30 km/h – 60 km/h)

lahteelaan1
Uploaded with plasq’s Skitch!

Nyt en ole potilas, vaan lomalainen -viikon muista aktiviteeteista kerrotaan toiste, tai sitten ei

***

Hesarissakin [€] oli tänään maininta Lähteelästä samassa taulukossa, jossa kerrottiin Espoon edustan matkailusaarista. Lähteelä on Porkkalassa sijaitseva Helsingin kaupungin ulkoilualue. Se on mainio lähietappi niille, jotka pääsevät veneellä matkaan vasta iltasella, mutta haluavat kuitenkin viettää yön maissa kiinni (meiän sakin lähtö vierähti kuuteen, kun siskon miehellä oli hiukka proggista. Perillä olivat kymmeneltä, mutta se olikin kryssiä koko matkan.) Satamamaksu on 7 €/vrk (viime vuodesta hinta on noussut 2 €, mutta niin on palvelutasokin, nyt pakettiin kuuluu myös maasähkö).

Lähteelä ei ole vain veneilijöille, vaan alueella (Porkkalanniemen itäosassa mantereella + muutamalla lähellä olevalla saarella) on myös mahdollisuus telttailla. Vuorokausihinta on 7 €, mutta viidelläkympillä voi telttailla koko kuukauden. Ja kyllä, tunnen väkeä, jotka pystyttävät telttansa saareen kuukaudeksi ja elelevät siellä kuin mökillä ikään. Alueella on siistit huussit, keittokatokset, grillipaikat, monta kaivoa ja kahvila, josta voi ostaa tuoretta leipää yms. Lähin kauppa on parin kilometrin päässä.

Alue on laaja. Sitä voi valita, haluaako ihailla paljaita kallioita vai kiivetä lintutorniin. Pikkuinen uimaranta löytyy ja kalastamiseenkin on mainio mahdollisuus, sillä soutuveneen saa vuokratuksi kympillä koko päiväksi.

Lähteelään on Helsingistä vain 45 km ja perille pääsee myös bussilla. Tai no, perille ja perille, loppumatka on taitettava kävellen tuli sitten omalla autolla tai julkisilla. Parkkipaikalta on parin kilometrin matka rantaan, mutta tavaroiden kuskaaminen sujuu kätevästi ”maitokärryillä”. Sillä pelillä siirsimme myös keppiveikko Spögen veneeltä parkkiksella odottavaan autoon. Päiväsaikaan liikuntaesteisten on mahdollista päästä autolla perille asti, sillä alueen ystävällinen isäntä Helena Siekkinen avaa spesiaalitapauksissa puomin ja päästää ajamaan rantaan .

Jos etsit ideoita lapsiperheen pienen budjetin lomareissuun Helsingin lähistöllä, voi Lähteelä olla just se juttu. Tekemistä riittää, peruspalvelut pelaavat, autoa ei tarvita, maisemat ovat kuin olisi kauempanakin saaristossa… Sun äitis suosittelee!

skitched-20080713-133012.jpg
Uploaded with plasq’s Skitch!

Ei mulla kyllä ole lupaa tähän kuvaan, mutta tuskin Helsingin kaupunki suuttuu tästä mainoksesta!

Turistina Helsingissä – Päivälehden Museo

5.7.2007

Olimme tänään Spögejen kanssa lomamatkalla Helsingissä. Kunnon turistien tavoin kävimme ensin vaihtamassa rahaa. Nimittäin markkoja euroiksi Suomen Pankissa (Koko suvun vanhojen talvitakkien taskuista, kirjoituspöytien siivoamattomien laatikkojen kätköistä, hyllyssä jököttävistä säästöpossuista, unohdetuista käsilaukuista yms. eksoottisista paikoista pojat olivat onnistuneet löytämään niin paljon markkarahaa, että he kävelivät vaihto-operaation jälkeen pankista liki sadan euron haltijoina! Huom! Rahat oli jätetty laskettavaksi edellisenä päivänä).

Nuuhkimme siinä samalla entisiä kotikulmia Kruununhaassa ja jatkoimme sitten kauppatorin ja Espan kautta Erottajalle. Kelpo turisteina olimme päättäneet katsastaa Päivälehden Museon tarjonnan. Perusnäyttelyyn olimme tutustuneet jo usein aikaisemminkin, joten nyt pääasiallinen uteliaisuutemme kohdistui Metron 25-vuotista taivalta esittelevään näyttelyyn.

– Muistaks kun minä viime viikolla kysyin, miten siinä niin voi käydä, ettei Metroa sittenkään aleta rankentaa Espooseen kuin vasta joskus monen vuoden päästä, vaikka talvella luvattiin, että rakentaminen alkaa jo 2009? kysyi toinen Spöge.

– Nyt mä ymmärrän miks! Eihän Metron rakentamisesa näytä ennenkään mitkään puheet ja aikataulut pitäneen, hän jatkoi.

Paitsi tietoa, näyttelyssä oli tarjolla myös toimintaa. Simulaattorilla voi harjoitella metrojunan ohjaamista välillä Myyrmäki-Sörnäinen. Halukkaita ohjaajia ei ollut jonoksi asti, joten väliä saattoi ajella useammankin vuoron.

Ottamastani valokuvasta tuli tietysti ihan suhru, joten simulaattoriasiassa pitää luotaa vain sanaan. Perusnäyttelyn puuhapaikoista sen sijaan sain napattua muutaman kuvan. Kas tässä:

kirjoituskone
Mielenkiintoinen mekaninen laite, joka tulostaa reaaliajassa

luukut
Kuin jättiläisjoulukalenteri, luukuista paljastuu jänniä juttuja

lasipohja
Lattian lasiluukun läpi voi kurkkia alakerran painokoneita. Alakertaan voi tietysti myös mennä (mutta se ei ole läheskään niin jännää kuin luukun läpi salakatselu)

karuselli
Karusellissa voi pyöriä Karin luomien pilakuvahahmojen kanssa

ristikko
Ristikko ei ole pahan vaikea, muttei ihan lällärikään.

Spöget haluavat lopuksi tähdentää, että he ovat kuvissa mukana vain esittelijän ominaisuudessa, vempainten todellinen koderyhmä on huomattavasti alle 17-vuotta! Heitä itseään kiinnostivat paljon enemmän vanhojen sanomalehtien jättimäiset näköislakanat seinillä, vanhat dokumenttielokuvat ja muinaiset painomenetelmät.

Museoon on vapaa pääsy, se löytyy osoitteesta Ludviginkatu 2-4 ja on auki ti – su klo 11-17.

museo_kartta

Kesää suorittamassa, osa n

15.7.2006

verkossa
Missä?

Jo kymmenen vuotta kesätoimiimme on kuulunut käynti Heurekassa. Kaava on aina sama: ovelle kymmeneksi, kiertelyä, eväsruokailua ulkokatoksessa, kiertelyä, pois kello seitsemän, kun ovet suljetaan.

Tänä vuonna vaihtuvina näyttelyinä ovat ”Minä pelissä” ja ”Peilaudu”. Pelinäyttelyä varten kannattaa varata riittävästi aikaa, että ehtii kokeilla pelaamista kunnolla. Meitä oli sopiva neljän hengen sakki (Spöget + serkkunsa + minä), ja pelasimme liki joka peliä. Monet niistä olivat niin yksinkertaisesti toteutettavissa, että niiden ideoita voi soveltaa kotona, koulussa tai kapakassa. Aion. Ainakin koulussa, kapakasta en tiedä.

Peilinäyttelyltä odotin paljon, sillä olen kaleidoskooppifriikki. Alku oli lupaava, alueelle kuljettiin peiliputkessa, kuin kaleidoskoopissa ikään. Kulmittain asetettujen peilien väliin saattoi koota värillisistä puikoista ja muovipaloista oktaedrejä ja dodekaedrejä. Napista vääntämällä sai luotua leikkinäyttämölle haamun. Labyrintissä teloi helposti nenänsä. Mutkapeileissä muuttui kääpiöksi. Esittelyjutskat olivat sinänsä ok. MUTTA ohjeet ja ilmiöiden selitykset oli minusta esitetty huomattavasti huonommin kuin päänäyttelyssä.

Esittelyekstit oli liimattu tyylikkään näköisiin pyöreisiin tolppiin kohteen lähistölle. Tekstit oli kolmella kielellä eikä tolppa pyörinyt, joten ohjeen joutui välillä lukemaan selkä kohteeseen päin. Tosi hankalaa yrittää pitää mielessä mikä osa minnekin tulee työntää, kun osia ei nää samalla, kun lukee ohjeen! Lisäksi tekstit olivat pitkiä ja kankeita, tuli mieleen videon käyttöohjeet, jotka on käännetty näkemättä itse laitetta. Ja monesta vempaimesta puuttui lyhyt ja ytimekäs tiivistys siitä, mihin ilmiöön homma perustuu.

Hauskinta oli hölmöillä pihalla auringonpaisteessa tiedepuisto Galilein vempainten kimpussa. Tämän vuoden kiehtovin tuttavuus oli rakentaa kaarisilta puupaloista.

heurekasilta1

heurekasilta2

***

Tätä sitten treenasimme vielä kotonakin (käyttämämme tikut olivat Spögen ”hirsimökin” pulikoita, siksi niissä on päässä loveukset, joita ei siltapuuhassa välttämättä tarvita). Tiivistetty sillanrakennuksen resepti:

  • kaksi tikkua pohjalle, yksi puoleenväliin päälle

    rakennus1

  • kaksi tikkua poikkipienan päälle

    rakennus2

  • nostetaan pohjimmainen pari ylös ja kiilataan poikkipuu syntyneeseen haarukkaan

    rakennus3

  • jatketaan…

    rakennus4

  • …kunnes silta on valmis

    valmis_silta