Archive for Touko 2009

Minä myös otin pikkasen henkilökohtaisesti

26.5.2009

Hei, Jaana!

Olen parasta aikaa itkuinen. Masentuneeksi en sentään itseäni kuvaisi. Mieleni apeus ei ymmärtääkseni johdu sosiaalisen median maailmoissa roikkumisesta. Mielipahaani ei toisaalta helpota käsillä tekeminen. Eheyttävää vaikutusta ei ole ollut edes sillä, että olen parina päivänä tomerin käsin tarttunut siivousvälineisiin (aikomuksenani saada kämppä raivatuksi ennen Spögöjen valmistujaisia). Tämän itkuvirren taustalla ovat ihan fyysisluontoiset sosiaaliset verkostot. Tai oikeastaan tuo yksi lihallinen ydinsuhde. Ja nyt, kuten aiemmissa vastaavissa tapauksissa, olen älyttömän onnellinen, että minulla on virtuaaliystävystö, jonka avulla tuota pikaa tokenen tolkkuihini.

Hyvä Jaana, ihmettelen, millä oikeudella vähättelet minun ystävyyssuhteitteni merkittävyyttä. Ilman sosiaalista mediaa en olisi oppinut tuntemaan monia erittäin läheisiksi kokemiani ihmisiä. Osan heistä olen tavannut kasvokkain, osaa en. Monia olen halannut tavatessani. Nähtävästi aivoni ovat mediavälitteisissä suhteissa riekkuessani näivettyneet jo niin paljon, etten edes osaa tajuta, miten sosiaalisen median käyttö voisi vaikuttaa haitallisesti aivojen rakenteseen.

En itse ole kovin käsillä tekeväinen, joten minun kohdallani kärjistely sosiaalisen median käyttäjä vastakohtanaan käsillä tekijä vielä voikin toimia. Muthei, blogimaailma (vai eikö blogeja lasketa sosiaaliseksi medikasi?) on pulollaan neulovia, virkkaavia, massaavia, tilkkutäkkeileviä, korttiaskartelevia, kakkuaskartelevia jne. tyyppejä. Ei aktiivisuus sosiaalisessa mediassa automaattisesti merkitse, että ihminen on kädetön arjessaan.

Ja mikä muka takaisi, että sosiaalisesta mediasta vapautuva aikani menisi joihinkiin aivojen kannalta parempiin tarkoituksiin? Voihan olla, että alkaisin taas katsella televisiota ja rupeaisin lukemaan naistenlehtiä, puuhia, jotka viime vuosina ovat kutistuneet ihan olemattomiin. Vai onko kiiltävältä paperilta lukeminen jotenkin autuaampaa kuin putkelta lukeminen?

Fyysiset yhteyteni läheisiin ihmisiin vähenivät jo paljon ennen kuin kuulin mitään sosiaalisesta mediasta. Syynä olivat fyysiset etäisyydet. Äitini eläessä, kohta kolmekymmentä vuotta sitten, olivat perheen sisäiset puhelinkulumme yli 1 500 mk (äiti, isä, veli ja me kolme sisarta). En tajua, miksi lankapuhelimeen puhuminen olisi jotenkin jalompaa ja ihmiskunnan tulevaisuuden paremmin säilyttävää kuin skypettely?

Voit tietysti ajatella, että parisuhteeni hetkittäinen tahmaaminen on seurausta sosiaaliseen mediaan syytämästäni ajasta. Että olisin onnellisempi ja tasapainoisempi, jos viettäisin nuo tunnit Gorba käsissäni. Hiukka enempi lähikontaktia voisi tosiaan kummasti priskata päätä. Siinä toivossa minun ei silti kannata hylätä blogeja, sillä Gorba menee kahdeksalta nukkumaan, luin minä illalla blogeja tai en. (Alan salaa epäillä, että seuraavaksi kuulen tutkimusten osoittavan, että aamulla aikaisin herääminen on aivoille parempaa kuin illalla valvominen.)

***

Minäkin katselin Voimalan. Annen, Mediksen ja Virven lailla olin aika hämmentynyt Jaana Venkulan kommenteista. Edit 26.5. Myös Tarmo kirjoittaa Voimalasta.

Ei hän ehkä sanonut, ettei kukaan sosiaalisessa mediassa pyörivä tee mitään käsillään, ja siitä hyvästä heidän kaikkien aivot muhjuuntuvat (hän sanoikin kenties, että käsillä tekemättömyys tai ylipäätään vähäinen kropallisuus uhkaa aivoja, ja tällainen tilanne voi olla edessä, jos ihminen ainoastaan notkuu netissä näpyttelemässä eikä tee juttuja oikeasti). Mut kun ohjelmaa kuunteli itteensä ottavalla mielellä (ja minähän kuuntelin), niin sellaisenkin vaikutelman saattoi saada.

Ehkei Venkula liioin halunnut viestiä, että kaikki sosiaalisessa mediassa solmitut suhteet ovat huonompia kuin reaalimaailmassa syntynsä saaneet. Mutta siltä se kuulosti. Olen luonut sosiaalisessa mediassa niin yksityiselämäni kuin ammattini kannalta korvaamattoman merkittäviä suhteita – hyvänen aika, saatan jopa päätyä nettituttuni anopiksi! Kukaan älköön noita suhteita vähätelkö.

Kuvittelinko senkin, että Venkulasta sosiaalinen media aiheuttaa masennusta? Oma kokemukseni on, että moni masentunut saa netin vertaisyhteisöistä tukea, jota vaille muuten kokonaan jäisi.

Aikoinaan Blogipersoonablogiin blogaajia listatessani hämmästyin, kun monet minulle blogeissaan ekstrovertteinä tutuiksi tulleet ilmoittivat persoonallisuustyypikseen introvertin. Voimalassa yhtenä haastateltavana ollut Mika Tuomola puhui minusta just samasta sanoessaan, että monille reaalimaailmassa aroille ihmisille sosiaalisen median yhteisöt voivat olla voimaannuttavia paikkoja. Kun niissä kokee tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi, uskaltaa kenties kotinurkillakin tulla rohkeammin ulos muiden joukkoon. Myös Tuijan kommentissa – kaikkien ihmisten työ ja arki eivät ole antoisia ja henkisesti rikastavia, ja silloin on kyllä aika kiva olla välillä menestyvä laivueen päällikkö virtuaalimaailmassa – puhuttiin mielestäni virtuaaliyhteisöissä voimaantumisen mahdollisuudesta.

Myös ohjelmassa esiintynyt nuori tulevaisuudentutkija, Jarno, teki minuun huomattavasti kiihkottomamman, sovittelevamman ja laaja-alaiseman vaikutuksen kuin Jaana Venkula. Olenkohan jotenkin asenteellinen?

PS Siinä kyllä olen Jaanan Venkulan kanssa samaa mieltä, että sähköposti on viestintävälineenä ihan toivoton. Oma ratkaisuni gradunteko-ohjeiden tulvasta selviämiseen olisi ollut graduohjauksen organisoiminen pienryhmissä jollain alustalla. Siinä ohjeet olisivat kohdanneet kerralla useamman lukijan (tuoreemmin ja henkilökohtaisemmin kuin sähköpostiviestiä copypastaamalla), mutta mikä vieläkin tärkeämpää, mukaan olisi saatu vertaisryhmän tuki (esim. Turun opettajankoulutuspalautteissa pienryhmän tuki oli se juttu, joka sai korkeimmat pisteet ja eniten kiittävää avointa palauteta).

Muuten: miten pitäisi suhtautua opettajaan, jolle oma luova työ on niin paljon arvokkaampaa kuin opiskelijoiden ohjaaminen, että hän sulkee sähköpostinsa, ettei tulisi häirityksi?

Joron jäljillä

23.5.2009

Kauppajonossa silmiin sattui Aku Ankan taskukirja Joron jäljillä. Hämmästyin nimeä, sillä minun lapsuudessani sanontaan tuntui liittyvän sellainen merkitys, ettei tekijä ollut millä tahansa pahoilla teillä, vaan nimenomaan harjoittamassa hankkipankkia jonkun muun kuin virallisen puolisonsa kanssa.

Kotiin tultua piti Googlata. Ei löytynyt tukea näkemykselleni. Kysyin Gorbalta. Hänenkin tulkintansa sanonnasta on, että siihen liittyy vieraassa sängyssä peuhaamista.

Kuins on? Muistammeko molemmat väärin? Vai onko tämä moraalittomuusaspekti kenties jokin loimaalainen paikallisviritys?

Lisää ilmaistavaraa

21.5.2009

Käykös kellekään koskaan niin, että noteeraa keittiössä, että pippurisekoitus (tai chilijauhe, mustapippurirouhe, kuminat…) on vähissä ja ohjelmoi päähänsä ostoslistalle, että sitä pitää hankkia? Seuraavalla kerralla kaupassa ostoslista aktivoituu päässä ja pippurisekoitus löytää tiensä ostoskärryyn. Ja sitä seuraavalla ja sitä seuraavalla…Ainakin viiden kerran verran, niin että mausteboxi alkaa olla pullollaan pippurisekoitusta (tai chilijauhetta, mustapippurirouhetta, kuminaa…)

Entäs käykös kenellekään samalla tavalla pokkareitten kanssa? Lukee jonkun Hesarin arvostelun Stieg Larssonin trilogiasta ja päättää, että seuraavalla kerralla pitää muistaa ostaa se satsi matkalukemisiksi. Tekee sitten saman toimenpiteen vähintään kahdesti.

Tänään kaikkialla lojuvia dekkareita kaappiin nostellessani havaitsin, että minulla on kaksin kappalein ainakin seuraavia kirjoja:

Mari Jungstedt: I denna ljuva sommartid
Stieg Larsson: Män som hatar kvinnor
Stieg Larsson: Flickan som lekte med elden
Håkan Nesser: och Piccadilly Circus ligger inte i Kumla

Huhuile gmailissani, jos haluat jonkin niistä tai vaikka kaikki.

Freebies

20.5.2009

Olen ahkeroinut toukokuussa kouluttajille tarkoitetussa Second Life -koulutuksessa ja oppinut ainakin sen, että siinä maailmassa on mahdollista ostella ilmaiseksi vaatteita. Tässä maailmassa se on harvemmin mahdollista, mutta jos jollakulla kokoa 48 olevalla nuorukaisella on tarve kevätjuhlapuvulle, niin sellainen olisi nyt ilmaiseksi tarjolla. Toinen Spöge on kasvanut ulos puvustaan, toinen selviää punttien pidennyksellä.

Valokuvassa puku näyttää sinertävältä. Luonnossa se on harmaa ja siinä on ohuita raitoja. Laatu ei ole kummoinen, puku on sellainen ärhäkkään kasvavalle ostettu Halosen halpispuku pelkkää polyesteriä, mutta kyllä sillä muutamat juhlat juhlii. Noutaa voi Helsingin keskustasta. Aikatauluista voi sopia sähköpostissa. Osoite löytyy sivupalkista.

200520091025
Uploaded with plasq’s Skitch!

PS Siitä koulutuksesta: Kansalaifoorumin kouluttajat ovat erinomaisia. Jos jollakulla on sellainen tilanne, että oma oppilaitos edellyttää Second Lifen opetuskäyttöä, niin hae ihmeessä esimieheltä hyväksyntä 230 euron koulutukseen osallistumiseen. Seuraava kurssi on syyskuussa.

Mikä ihmeen Kotipankki?

4.5.2009

Spögelle tuli kirje Nordeasta. Siinä luki:

Hyvä maksupalveluasiakkaamme, emme pysty välittämään alla olevaa suoritusta, koska

tilinomistajan allekirjoitus puuttuu

Pyydämme teitä täyttämään lomakkeen ja lähettämään sen uudelleen maksupalveluumme.

Mukana oli pankkisiirto, summaltaan 147,58. Saajan nimenä oli KOTIPANKKI ja maksajan tiedoissa oli Spögen nimi, osoite ja tilinumero. Yks pikku juttu vain: Spöge ei tiennyt ostaneensa mitään 147,58 maksavaa eikä myöntänyt koskaan eläissään edes hipelöineensä mitään pankkisiirtolomakkeita (korttiaikakauden lapsi nähkääs)!

Seuraavaksi googlasin KOTIPANKKI. Viisastuin sen verran, että kysymyksessä on OP-ryhmän rahoituslaitos, joka kertoo itsestään mm. seuraava:

OP-Kotipankki Oyj (OP-Kotipankki) myöntää luottotilin luottokelpoiselle asiakkaalle OP-Kotipankin kanssa yhteistyösopimuksen solmineessa myyjäliikkeessä tehtävän luottotilihakemuksen perusteella.OP-Kotipankin ja asiakkaan välisessä luottosuhteessa noudatetaan kääntöpuolella olevassa luottotilisopimuksessa sovitun lisäksi näitä luottotilin ehtoja.Luottotilisopimuksen allekirjoittaneet vastaavat yhteisvastuullisesti velasta.OP-Kotipankilla on oikeus määrätä luottotilin vähimmäis- ja enimmäisluottoraja.Luottotilin avaamisen perusedellytyksenä on

1.Vähintään 20 vuoden ikä.
2.Säännöllinen palkka-, eläke- tai muu tulo.
3.Ei maksuhäiriöitä ja raha-asiat hoidettu hyvin

Äkkinäiseen ajatellen 19-vuotiaalla, vailla säännöllisiä tuloja olevalla opiskelijalla ei pitäisi tuon perusteella olla mitään tekemistä Kotipankin kanssa. Päätin selvittää asian saman tien.

Rautatieaseman Nordeassa jonotti ennen minua 26 ihmistä (keski-ikä lähempänää seitsemääkymmentä, arvelisin). Kun vuoroni viimein koitti, virkailija yritti ensin selittää, että pankkisiirto tulee allekirjoittaa ja jättää maksupalveluun. Vähitellen hän kuitenkin alkoi ymmärtää, ettei minulla tai Spögellä todellakaan ollut mitään aikomusta maksaa, vaan tarkoituksena oli selvittää, mistä se pankkisiirto ylipäätään oli liikenteeseen lähtenyt. Siinä vaiheessa virkailija kertoi, ettei sitä Nordean päässä saa selville ja kehotti menemään Op-pankkiin.

Pasilan aseman Op-pankissa ei ollut ruuhkaa. Ystävällinen virkailja kehotti asian kuultuani ottamaan yhteyttä Nordeaan, koska alkuperäinen pankkisiirto kerran oli heidän maksupalvelussaan. Kerroin, että olin jo käynyt hukkareissulla Nordeassa. Osuuspankissa halusin nyt selvittää, mistä ihmeestä aiheettomaksi mieltämämme pankkisiirto oikein oli peräisin. Virkailija pyysi Spögen sotun. Minä vähän häpeillen kerroin, kun mitäs oikeutta minulla oikeastaan on täysi-ikäisen miehen asioihin puuttua.

Suotta häpesin. Kun virkailijalle selvisi, että maksajaksi merkitty oli 19-vuotias, hän ymmärsi saman tien, ettei sen ikäisellä voi olla Kotipankin kanssa sopimusta. Varmistussoitto Kotipankkiin. Spöge ei ole asiakkaansa. Pankkisiirron viitenumerolla haettaessa paljastui, että kysymyksessä oli ihan toisen ihmisen luottotili!!

Lopuksi virkailija sanoi, ettei tiedä, miten Spögen nimi, osoite ja tilinumero olivat voineet tulla pankkisiirtoon. Lisäksi hän sanoi, että pankkisiirron voi repiä aiheettomana. Mitään perimissysteemeitä sun muita ei tarvitse pelätä, kun ”eihän sillä pojalla edes ole luottotiliä Kotipankissa”. Kehotti kuitenkin varmuuden vuoksi tarkkailemaan tiliotetta.

Minua vastaus ei tyydytä. Haluan ehdottomasti tietää, mistä tuollaisia pankkisiirtoja putkahtelee. Missä vaiheessa luottoketjua Spögen osoite- ja tilitiedot ovat yhdistyneet jonkun ventovieraan naisen luottotilin viitenumeroon? Onko jollakulla muulla vastaavia kokemuksia?

Lopuksi haluan kiittää Nordeaa, etteivät välittäneet tilisiirtoa, josta puuttui allekirjoitus. (Samalla mietin, olisiko virhe huomattu, jos lapussa olisi ollut jonkun muun vetasema allekirjoitus). Tarkkailkaa tilitietojanne!